Kolumni

Tarot-kortteja ja räppibiisejä – Kalevala on muutakin kuin pölyttyvä kirjahyllyn koriste

-

Meinasin lentää takamukselleni, kun kaverini kysyi minulta, osaanko laulaa Kalevalaa, ja alkoi heti perään laulaa ulkomuistista kauniilla äänellään Kalevalan ensimmäistä runoa.

Jostain syystä mieleeni ei ollut ikinä noussut oivallusta siitä, että Kalevalan runot olivat alunperin pitkiä, laulettavia kansanrunoja. Elias Lönnrot muovasi näistä lauluista nykyisin tuntemamme Kalevalan kirjalliseen muotoonsa 1800-luvulla.

Aloin ymmärtää, miksen ollut ikinä täysin onnistunut innostumaan Kalevalasta: sen runomitta oli tarkoitettu laulettavaksi ja kuunneltavaksi, ei luettavaksi.

Spotifyn kätköistä löysin viime vuosisadan alussa äänitettyä viimeisten runolaulajien laulantaa, jota kuuntelin lumoutuneena.

Kaikki kunnia sille työlle, jonka Lönnrot teki säilyttääkseen kulttuuriperintöämme, mutta samalla mielestäni on sääli, ettei Kalevala alkuperäisessä muodossaan runolaulantana ole säilynyt.

Onneksi nykyään on olemassa myös muita tapoja ottaa Kalevala omakseen, kuin yrittää tihrustaa selvää mutkikkaista runoista. Tässä muutama esimerkki:

Kalevala elävänä tai kuolleena (2019) on albumi, johon artistit Palefacesta Mara Ballsiin ovat tehneet kappaleita Kalevalan innoittamina, sovittaen ne sisällöltään ja tyyliltään tähän päivään.

Ukon pakka -tarot-korteissa perinteiset aiheet on korvattu kalevalaisilla hahmoilla, kuten pellonpekolla ja vellamolla.

Matkalla Kalevalaan -sivustolta löytää tietoa eepoksestamme tiivistetyssä muodossa.

Uusien ilmenemismuotojen myötä jokainen voi löytää oman tapansa tutustua kansalliseepokseemme.

Kalevalasta puhuttaessa on hyvä muistaa, että se on osa kieliperinnettämme ja sitä myötä kulttuuriamme. Emme pidä sitä yllä vain lukemalla pölyttyvien kirjojen sivuja vaan toimimalla jokapäiväisessä elämässä.

Esimerkiksi sellaiset arkikielen sanat, kuten kutrit, hangoitella, sydänkäpy, iänikuinen ja nuoriso – monien muiden joukossa – ovat alkujaan Kalevalasta.

Jos siis joskus podet huonoa omatuntoa siitä, ettet minun tapaani koskaan jaksanut lukea Kalevalaa alusta loppuun, voit lohduttautua sillä ajatuksella, että osallistut Kalevalan ylläpitämiseen jo nyt – puhumalla kaunista suomen kieltä.

Kirjoittaja on opiskelija, jonka aika kuluu aatellessa, päivä päätä käännellessä.