Tämän miehen tuntee koko Suomi: Tomi Einonen piti aluksi viedä ruutuun väkisin

Tällä murretaustalla ei ikinä tehdä toimittajan töitä sähköisessä välineessä. Näin Tomi Einonen ajatteli vielä silloinkin, kun hän luki tiedotusoppia Tampereen yliopistossa.

Einonen puhui euralaista. Sori vaan, mutta meille muualta tulleille se kuulostaa porilaisen, raumalaisen ja varsinaissuomalaisen poljennon sekametelisopalta.

Mutta nuorena tiedostusopin opiskelijana ei kannattaisi vannoa. Kohtalo kun voi puuttua peliin. Näin kävi Tomillekin. Eikä vain kerran.

Uimaopettaja

Ensimmäisessä kohtalon sormen hipaisussa oli kyllä hieman itseavittamisen tuntua. Tomista piti tulla liikunnanopettaja. Hän pänttäsi yhden kesän ihmisen anatomiaa, fysiologiaa, polkan askeleita ja muita pääsykoejuttuja.

–Olin kesän töissä Euran kunnalla, vedin muun muassa uimakouluja. Alkoi kuitenkin tuntua siltä, ettei tämä taida olla mun juttu. Yliopiston pääsykokeita edeltävänä iltana päätin, etten lähdekään Jyväskylään.

Armeija-aikana tuleva suunta selkeni. Tomi oli aina tykännyt ainekirjoituksessa, siis siitä, mikä oli monelle pakkopulla. Viikonloppulomalla hän käveli Alasatakunnan toimitukseen kesätoimittajan paikkaa hakemaan.

–Sanoin, ettei mulla ole minkäänlaista kokemusta, osaa jonkin verran kirjoittaa ja olen innokas oppimaan. Päätoimittaja Erkki Lehtilä vastasi, että tere tulemast, kyllä täällä opetetaan.

Poliisi-tv

Tampereen yliopiston ovet eivät auenneet yhtä nopeasti. Ensimmäinen yritys jäi muutaman, toinen puolen pisteen päähän. Kolmanteen kolkutukseen vastattiin.

Jo opiskeluajan viimeisinä vuosina nuori mies teki lähes täyttä työpäivää. Tutuksi tuli Alasatakunnan lisäksi myös Satakunnan Kansan urheilutoimitus.

Nyt kohtalon sormi nousi taas. 1990-luvulla alan opiskelijoista moni haki kannuksensa Poliisi-tv :stä. Tomin opiskelukaveri lopetteli siellä pestiään ja oli sitä mieltä, että Tomi olisi sopiva jatkaja.

Tuleva uutisankkuri pisti ankarasti vastaan. Olisiko hänestä televisioon? Kirjoittavasta miehestä, kun oli vielä se murrekin.

–Kun kaveri kysyi, että voisiko hän edes mainita minut Raija Pellille , sanoin, että ei kai se ota, jos ei annakaan.

Tv-työn opiskelua

Poliisi-tv :n juontajana ja tuottajana uran tehnyt Pelli tunnetaan naisena, joka ei heti anna periksi. Hyvä niin, sillä hänkin joutui puhumaan Euran miestä ympäri.

–Pelli ehdotti, että tehdään koejuttu. Jos se on hyvä, se ajetaan ulos, jos ei, niin se on sitten kiitos ja näkemiin.

Hyvinhän se meni, vaikka kokelas muistaa jutun enää hämärästi. Oli syksy 1996, mutta aihe on ikävän ajankohtainen edelleen.

–Vanhus oli nukkumassa, kun hänen rivitaloasuntoonsa murtauduttiin. Sieltä vietiin rahaa ja arvotavaraa. Poliisi kaipasi vihjeitä.

Kahden ja puolen vuoden pestiä Tomi kuvaa hienoksi ajaksi.

–Tykkäsin olla Raija Pellin alaisuudessa. Poliisi-tv:ssä pääsin opettelemaan tv-työtä Ylen ammattilaisten kanssa. Olen siitä ikuisesti kiitollinen.

Miksei mies jatkanut rikostoimittajan uralla? Alkuhan oli varsin lupaava.

–Rikostoimittajan työ ei ollut tarpeeksi lähellä sydäntäni, vaikka sitä 2,5 vuotta teinkin. Poliisi-tv oli enemmänkin tv-työn salojen opiskelua. Aikansa kutakin.

Ankkuriksi

Tässä vaiheessa Tomille itselleenkin alkoi valjeta, että tv-työ on hänen juttunsa. Hän haki MTV:lle kesätöihin vuonna 1999 ja sille tielleen jäi.

Ura alkoi kotimaan uutistoimittajana, jatkui ankkurina ja tuottajana. Nykyään hän työskentelee MTV:n uutisissa uutistuotantojohtajana.

–Olen Ylä-Anttilan Merjan (vastaava päätoimittaja) oikea tai vasen käsi, nauraa Tomi.

Onko työtarjouksia tullut muualta? Nyt suorasanainen mies alkaa vähän pyörittää.

–On soitettu, mutta ei puhelin taukoamatta soi. Onhan tässä 18 vuoden aikana nyt jotain tarjottu.

Ainakaan vielä ei ole ollut tarvetta vaihtaa.

–Maikkari on hyvä talo tehdä töitä. Siellä annetaan vastuuta ja luotetaan. Olen sanonut myös kesätoimittajille, että täällä pääsee tekemään kaikkea kovista uutisista loppukevennyksiin.

Faktat tärkeitä

Toimittajan työ on monella tapaa muuttunut todella lyhyessä ajassa. Sosiaalisen median aikana siitä on tullut läpinäkyvämpää. Meidän työmme kommentoidaan, kiitetään ja kritisoidaan.

Asiaa tulee joka tuutista. Mikä on totta, mikä valetta, sitä joutuvat kaikki pohtimaan. Myös me toimittajat.

Uutistoiminnan linjojen vetäjät ovat paljon vartijoina. Millä valtamedia voi ansaita kansalaisten luottamuksen?

–Kristallinkirkasta vastausta ei varmaa ole. Luotan kuitenkin siihen, että laatujournalismille on kysyntää.

Laatujournalismi ja luottamus syntyvät Tomin mielestä siitä, että faktat pitävät.

–Vaikka nykyään pitää pystyä tekemään uutisia nopeasti ja livenä, nopea ei saa koskaan olla faktojen kustannuksella.

Yle-gate

Toimittajan työhön kuuluu kyseenalaistaminen. Valemedian aikana se on entistä tärkeämpää. Tuoko se uutistyön luotsaajalle ylimääräistä painetta?

–Ei ehkä ylimääräistä, mutta kyllä useamman kerran joutuu miettimään, ovatko juuri asiat niin kuin juttuvinkissä kerrotaan. Kyynisyys voi lisääntyä. Joskus motiiveja ehkä epäilee aiheettakin.

Kevään Yle-gaten rönsyt ulottuivat myös yksittäisten toimittajien työhön mediataloista puhumattakaan. Tomikin joutui tai pääsi vastaamaan kysymyksiin siitä, kuinka paljon journalismiin pyritään vaikuttamaan.

–Päätoimittajille tulee ihan varmasti paljon soittoja, kysymyksiä ja pyyntöjä. Ei siinä ole mitään pahaa, kyllä eri mieltä saa olla. Journalistiset ratkaisut pitää kuitenkin tehdä toimituksissa.

Skuupit pysyvät

Tomi Einosen ja Piia Pasasen keittiönpöydän äärestä lähdetään aamuisin töihin kahteen mediataloon. Tomi suuntaa MTV:n toimitukseen, uutisankkuri Piia Pasanen Yleen. Puhutaanko siellä keittiössä paljon töistä?

–Tuota kysytään usein. Ei paljon. Töistä puhutaan normipäivän jälkeen lähinnä sillä tasolle, että miten päivä meni.

Mutta mediatalot ovat myös kilpailijoita. Pysyvätkö skuupit oman työnantajan seinien sisällä?

–Jos meillä on jotain isoa tulossa, en minä sitä vaimolle kerro, eikä hän haluaisi tietääkään. Tiedämme molemmat, mistä voi puhua ja mistä pitää vaieta. Luottamus on molemminpuolista.

Kuittia kavereilta

Televisiosta tutuista toimittajista tulee julkkiksia. Tomikin äänestettiin joskus Suomen seksikkäimmäksi mieheksi.

Seuraa naurua. Siis ihan tavallista, ei erityisen seksikästä.

–Kiitos, että muistit. Se oli silloin, kun olin enemmän ruudussa. Kyllä siitä kavereilta tuli aika lailla kuittia.

Vaimosi kuulemma kommentoi jossain haastattelussa, että olet yhtä seksikäs kuin piimäpurkki.

–Muistaakseni Piia kyllä totesi, että olen yhtä seksikäs kuin nakkipaketti.

Se, että ihmiset saattavat pysäyttää kadulla, ihmetyttää lähinnä pariskunnan lapsia. Oulan 13, ja Aavan, 9, koulukavereille Tomin ja Piian näkyminen ruudussa taitaa olla kovempi juttu kuin sisaruksille itselleen.

–Varsinkin pienempinä lapset saattoivat kysyä, että miksi sä olit niin ystävällinen tuolle ihmiselle, vaikka et sitä tunnekaan. Vastasin aina, että se kuluu normaaleihin käytöstapoihin.

Kotiseuturakkaus

Taitaa olla niin, että mies voi lähteä Satakunnasta, mutta Satakunta ei lähde miehestä. Tomi on todella kotiseuturakas.

–Jos joku Eurasta kysyy mukaan vaikka tukemaan jotain hyvää asiaa, lähden, jos se vain on mahdollista.

Tomin vanhemmat sekä isoveli ja isosisko asuvat edelleen Eurassa. Sisaruksilla on myös yhteinen kesämökki Säkylän Pyhäjärven rannalla Eurassa.

Siellä on hyvä rentoutua, sillä Tomi ja Piia elävät tyypillistä ruuhkavuosien arkea.

–Poika pelaa jääkiekkoa ja tytär harrastaa joukkuevoimistelua. Kun tulen töistä kotiin jompaa kumpaa pitää yleensä kuljettaa harjoituksiin.