Viime viikonlopun mellakan korjaamisessa on päästy vasta alkuun kaupungin sydämessä Pariisissa, kun yrittäjät ja asukkaat joutuvat varautumaan jo seuraavaan.
Rikkonaisia ikkunalaseja ja presidentti Emmanuel Macronia herjaavia spraytöhryjä seinissä tulee vastaan yhä enemmän, kun lähestyy Riemukaarta. Joka toinen pankkiautomaatti on pirstaleina.
Kaupunkikierroksella olevat turistit näkevät Riemukaaren lisäksi Pariisin nurjan puolen. Korjaajat pystyttävät ja suojaavat viime viikonlopun rytinässä kaadettuja korkeita takorauta-aitoja Charles de Gaulle'n aukiolla, jonka keskellä rähinöitsijöiden vahingoittama Riemukaari seisoo.
– Aivan hullua, puistelee päätään ohitse kiiruhtava pariisilaisnainen.
Vanerilevyjä julkisivuihin
Kolme viikkoa jatkunut keltaliivien mielenosoitusaalto kärjistyi Pariisissa viikko sitten väkivaltaiseksi mellakaksi, jonka lopputuloksena 226 ihmistä on saanut syytteen ja 9 on saanut vankeustuomion, kertoo Le Parisien.
Protestiliikkeen neljäs mielenilmaus on huomenna lauantaina. Viime viikonlopun takia siihen varaudutaan poikkeuksellisen järein turvatoimin. Ympäri maata jalkautuu 89 000 poliisia. Heistä 8 000 turvaa Pariisia, jossa partioivat myös sotilasajoneuvot.
Pääkaupungissa on 14 paikkaa, joita viranomaiset kehottavat erityisesti karttamaan. Champs-Élyséen lisäksi joukossa on perinteinen mielenosoituspaikka Place de la République.
Yrittäjät varautuvat kiinnittämällä vanerilevyjä ikkunoiden suojaksi välttyäkseen lisävahingoilta.
"Syy ei ole yksin Macronin"
– Ihmisten tyytymättömyys johtuu siitä, että heidän elintasonsa on vähitellen heikentynyt. Nyt he ovat saaneet tarpeekseen, sanoo Pariisiin pankkiasioitaan hoitamaan tullut, esikaupungissa asuva 60-vuotias pariskunta.
Catherine ja Gerard eivät halua esiintyä koko nimellään ja kuvallaan, eivätkä ole ainoita. Keltaliiveistä on tullut samantyyppinen arka aihe kuin ongelmalähiöistä.
Aluksi polttoaineiden hinnankorotuksia vastustaneen keltaliiviliikkeen kritiikki on laajentunut koskemaan pienituloisten elinolojen kurjistumista. Tuloerot ovat kasvaneet Ranskassa tällä vuosituhannella, ja nyt parhaiten tienaavalla kansanosalla on noin seitsemän kertaa enemmän rahaa käytettävissään kuin vähiten tienaavalla.
– Tästä ei missään nimessä voi syyttää pelkästään Macronia, sillä nyt kohdataan edellisten hallitusten tekojen seuraukset. Macron on aidosti halunnut uudistuksia, mutta edennyt ehkä liian nopeasti, Catherine pohtii.
Presidentti hiljaisuus ihmetyttää
Keltaliivien kritiikki on henkilöitynyt elitistinä pidettyyn Macroniin. Nyt Ranskassa ihmetellään, miksi presidentti vaikenee kriisissä ja puhuu ministeriensä suulla. Macronin odotetaan puhuvan asiasta julkisuudessa ensimmäisen kerran vasta ensi viikolla.
Hän kommentoi asiaa Argentiinan G20-kokouksessa viime viikonloppuna sanomalla, ettei hyväksy väkivaltaa.
Paul, 37, suomii Macronia erityisesti ISF-omaisuusveron poistamisesta tämän vuoden alussa. Hänen mukaansa se on esimerkki siitä, miten politiikka suosii varakkaita samalla kun köyhien verotusta kiristetään.
– Äänestin Macronia, mutta olin väärässä, taksinkuljettajana työskentelevä Paul sanoo.
Vaikka syyt protestien taustalla ymmärretään, väkivaltaa ei.
– Tämä on häpeällistä, Catherine sanoo.
Keltaliivien mielenilmauksiin yhtyneitä vandalisteja kutsutaan rikkojiksi, casseur.
– Se porukka hyväksikäyttää rauhallisia mielenosoittajia. Aion liikkua kotoani huomenna vain autolla, jos on pakko, Paul sanoo.
Liikkeet sulkeutuvat
Väkivallan lisäksi pariisilaisia harmittaa mellakan aiheuttama kolhu kaupungin maineelle. L'Etoile Vénitienne -brasserieta 40 vuotta pyörittänyt André Pic sanoo heti aluksi, etten saa kirjoittaa, että Pariisista on tullut kauhea.
Vaikka kristallilla ja kultamaalilla somistettu brasserie sijaitsee vain parinsadan metrin päässä Riemukaaresta, hän kuuluu lähialueen yrittäjien vähemmistöön, joka ei nakuta vanereita ikkunoiden suojaksi.
– Viikko sitten tästä meni rikki vain yksi lasi pöydältä, hän sanoo.
Brasserie on kuitenkin lauantaina muiden alueen yritysten tavoin kiinni. Myös Eiffel-torni ja Louvre-museo ovat suljettu, samoin tavaratalot Galerie Lafayette ja Printemps.
– Se on sääli, sillä on sesonki ja yritykset tekisivät parhaiten tiliä, Catherine huomauttaa.
6,5 sentin korotus peruttiin
Keltaliivien protestiliike kapinoi alun perin polttoaineiden veronkorotuksia vastaan.
Tällä viikolla hallitus ensin jäädytti, sitten peruutti ensi vuodelle suunnitellut korotukset.
Diesel-litra maksaa nyt Ranskassa noin 1,45 euroa. Sen hinta on noussut vuodessa 21 prosenttia, yli viidenneksellä.
Hallitus suunnitteli korottavansa diesel-veroa neljänä vuonna peräkkäin.
Ensi vuonna diesel-litra olisi maksanut 6,5 senttiä enemmän, samoin 2020 ja 2021. Vuonna 2022 korotus olisi ollut 3,3 senttiä.
Vuonna 2022 raakaöljyn hintatason pysyessä ennallaan diesel-litra olisi maksanut 1,68 euroa, 16 prosenttia enemmän kuin nyt.
Bensan hinta olisi noussut vähemmän. Nyt 1,54 euroa maksavasta 95-litrasta olisi pitänyt maksaa vuonna 2022 1,66 euroa, 7,5 prosenttia enemmän kuin nyt.
Lähde: Capital-lehti