Arkkitehti J. S. Sirénin luoma alkuperäinen värimaailma on tehnyt peruskorjauksessa paluun Eduskuntatalon istuntosaliin. Lehtereiden kaiteiden väritys on palautettu aprikoosin sävyisestä valoisaksi vaalean kellertäväksi. Permannon seinille on puolestaan teetetty uudet sinivihreät verhoilukankaat.
–Vanhat olivat yksinkertaisesti haalistuneet. Ne olivat lähinnä sellaiset vaalean ruskehtavat, kertoo intendentti Liisa Lindgren.
Myös salin kupolinmuotoinen sokeriruokokatto on saanut remontissa kirkkautensa takaisin, kun se puhdistettiin. Ennen remonttia kupolin laatat olivat väriltään harmahtavia.
–Sokeriruoko oli 1930-luvun taitteessa erittäin edistyksellinen amerikkalainen akustinen materiaali, Lindgren kertoo.
Kansanedustajien jakarandapuiset pulpetit puolestaan on kunnostettu ja käsitelty sellakalla. Pulpeteissa olevien näyttöjen toimintoja on peruskorjauksen yhteydessä muutettu jonkin verran.
–Edustaja saa paremmin tietoa esimerkiksi istunnon kulusta, kertoo eduskunnan apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg .
Kansanedustajat voivat myös halutessaan etsiä näytöstä kollegansa tiedot ja tarkistaa vaikkapa, mistä vaalipiiristä tämä on lähtöisin, jos asiaa ei vielä vaalikauden alussa muista ulkoa.
Yksi istuntosalin näyttävimmistä muutoksista on se, että saliin on tuotu takaisin Wäinö Aaltosen alkuperäiset kullatut kipsiveistokset, joiden tilalla ennen peruskorjausta oli pronssiset versiot. Tällä hetkellä Aaltosen kipsiteokset ovat kuitenkin vielä huputettuina.
–Ne paljastetaan vasta ensi viikon tiistaiksi, jolloin syyskausi avataan täällä, Lindgren kertoo.
Istuntosalin alapuolella ennen sijainnut arkisto on remontin yhteydessä muutettu palvelukeskukseksi. Sieltä löytyy nyt niin matkatoimisto, asiamiesposti kuin tietotekninen tukikin.
–Tässä on aikaisemmin ollut arkistotilaa. Halusimme siirtää sieltä palokuorman muualle, Hindsberg kertoo ja viittaa arkiston suuriin paperimääriin.
Peruskorjauksen yhteydessä on tehty muutoksia lisäksi muun muassa Eduskuntatalon ravintolaan, puhemiehen huoneeseen ja kristallikruunuin koristeltuun valtiosaliin. Monet korjauksista ovat kuitenkin varsin huomaamattomia.
Joitakin erityisen arvokkaita huonekaluja päätettiin jättää remontin yhteydessä kokonaan rauhaan. Esimerkiksi diplomaattihuoneessa sijaitsevaa kalustoa, jossa on alkuperäiset 1930-luvun vaihteen verhoilukankaat, ei ryhdytty kohentelemaan.
Lindgrenin mukaan ratkaisuun päädyttiin, koska verhoilukankaat ovat tavattoman hienot ja omalle ajalleen todella ylelliset.
–Jos kalusto olisi kunnostettu, ne olisi jouduttu purkamaan pois.
Kiinteistöpäällikkö Ilona Nokela kertoo, että joitakin pieniä jälkitöitä Eduskuntatalolla tehdään vielä syysistuntokauden alkamisen jälkeenkin. Ne pyritään kuitenkin suorittamaan esimerkiksi maanantaisin tai aikaisin aamulla, jotta häiriö olisi mahdollisimman vähäistä.
–Meille pääasia on, että saamme talon täysillä käyttöön 5.9., Nokela kertoo.
Eduskuntatalon peruskorjauksen budjetiksi on määritelty 125 miljoonaa euroa. Nokelan mukaan siinä tullaan näillä näkymin pysymään.
Eduskunnan tieto- ja viestintäjohtaja Marjo Timonen muistuttaa, että talo rakennettiin aikoinaan Suomen itsenäisyyden symboliksi.
–Olemme todella iloisia, että pystymme ottamaan talo nyt peruskorjattuna käyttöön itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna, Timonen toteaa tyytyväisenä.
