Uusi Rovaniemen lukija oli huolissaan Mortin männikön rehevöitymisestä. Lukijan mukaan lehtipuut ovat levinneet männikössä vauhdilla ja tukahduttavat aluetta.
Kysyimme asiaa alueen asukasyhdistykseltä, maanomistajalta sekä erikoistutkijalta.
Asukasyhdistys: Raivausta ei sallittu
Mortin männikkö on noin 7,5 hehtaarin kokoinen virkistysalue Viirinkankaalla, josta löytyy kahdenlaista maisemaa. Metsikön läpi kulkevan kuntopolun ympäristö on rehevää, ja siellä kasvaa muun muassa koivuja, horsmaa, pajua, vadelmapensaita ja nokkosia. Varsinainen männikkö on kuivahkoa kangasta.
Rantaviirin asukasyhdistyksen puheenjohtaja Hannele Simosen mukaan Mortinmännikössä ei ole tehty viime vuosina erityisiä kunnostustoimenpiteitä.
– Pientä maiseman siistimistä voisi aina tehdä, mutta kyllähän tällaisella alueella kuuluu pusikkoakin kasvaa, Simonen sanoo.
Vaikka aluetta on asukasyhdistyksen mukaan pidetty kohtalaisen hyvin, moitittavaakin löytyy. Männikön läpi on aikoinaan kaivettu Kemijokeen laskeva puro, joka on viime vuosina päästetty huonoon kuntoon.
Puron ympäristö on niin rehevöitynyttä, että vesistöä tuskin huomaa kasvuston läpi. Sen lisäksi ojaan on kertynyt roskaa ja öljyä.
Puron huonon kunnon on Simosen lisäksi huomannut asukasyhdistysaktiivi Helena Leinonen, joka liikkuu alueella päivittäin koiransa kanssa.
– Vielä viime kesänä puro virtasi vimmatusti. Nyt se on päässyt kuivumaan ja jäljellä oleva vesi seisoo paikallaan, Leinonen kertoo.
Asukasyhdistys on viime kesänä poistanut alueelta haitallista jättipalsamia. Hannele Simonen kertoo, että asukasyhdistys pyysi muutama vuosi sitten lupaa myös puron puhdistamiseen aluetta hallinnoivalta Senaatti-kiinteistöiltä.
– Heiltä tuli vastaus, ettei ympäristölle saa tehdä mitään. Minkäs sille sitten voi, ilmeisesti Senaatti-kiinteistöt haluaa pitää alueen sellaisenaan, Simonen kertoo.
Senaattikiinteistöt: Palautetta ei ole tullut
Mortin männikön läpi kiertävä kuntopolku ja Anun latu ovat Rovaniemen kaupungin ylläpitämiä. Itse tontti on valtion omistuksessa ja muun kuin kuntopolun ylläpidosta vastaa valtion kiinteistölaitos Senaatti-kiinteistöt.
Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikkö Satu Koskelan mukaan palautetta puron tilasta tai ylipäätään alueen kunnosta ei ole tullut.
– Meihin ei ole oltu yhteydessä asiasta, mutta tutkimme tilanteen. Kiinteistönhoidollisia toimenpiteitä tehdään tarvittaessa. Senaatti-kiinteistöt huoltaa parkkipaikan ympäristön ja poistaa esimerkiksi vaaraa aiheuttavat puut tontin laitamilta. Muu on luonnontilassa olevaa metsäaluetta, Koskela kirjoittaa sähköpostiviestissä.
Asukasyhdistyksen lähettämää lupahakemusta puron kunnostukseen Koskela ei muista saaneensa. Ehdotonta kieltoa vapaaehtoiseen siistimiseen ei kuitenkaan ole: Koskela muistuttaa, että alueella järjestetään vuosittain vapaaehtoisvoimin toteutettavat vieraslajien poistotalkoot, joihin luvan hakijana on ollut Lapin ELY-keskus. Talkoissa on ollut mukana myös Rantaviirin asukasyhdistys sekä muita paikallisia toimijoita. Seuraavat talkoot pidetään elokuun alussa.
– Ympäristöjä pidetään yhdessä kunnossa. Samalla kun vieraslajeja talkoilla poistetaan, poistuu pusikoitakin. Huomioitava on, että alueella on myös Luken tutkimuksiin liittyvää kasvillisuutta. Alueelle tai kasvistolle ei saa aiheuttaa vahinkoa.
Erikoistutkija: Omistajalla into hukassa
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen kulkee lähes päivittäin työpaikalleen Mortin männikön läpi. Hänen mukaansa havainnot lehtipuiden leviämisestä pitävät paikkansa: pihlajantaimet ovat alkaneet vallata alaa vanhasta männiköstä.
– Pihlaja leviää nopeasti, ja siihen kannattaisi kiinnittää huomiota. Metsä kaipaa hoitoa aika ajoin.
Pihlajista ei ole männyille varsinaisesti haittaa. Kyse on tutkijan mukaan siitä, että mäntymetsän arvokkuus säilytettäisiin.
Mortin männikössä kasvaa yli 200-vuotiaita mäntyjä.
– Kysymys on siitä, halutaanko männikkö pitää männikkönä. Jos pihlajan annetaan levitä, vanha mäntymaisema katoaa.
Mortin männikkö on siirtynyt Metsäntutkimuslaitokselta Senaatti-kiinteistöille noin kymmenen vuotta sitten. Muutama vuosi sitten valtion Senaatti-kiinteistöt haki alueelle kaavamuutosta, aikeinaan rakentaa metsään asuintaloja. Ehdotus sai voimakasta vastustusta etenkin alueen asukkailta. Vuonna 2017 kaupunki keskeytti kaavamuutoksen.
– Senaatti-kiinteistöjen into tuntuu lopahtaneen sen jälkeen, kun alueelle ei saanutkaan rakentaa taloja. Metsä pidetään nyt tahallaan hoitamattomana, ja sen kunto onkin mennyt koko ajan huonompaan suuntaan, Jalkanen tylyttää.
Jalkanen korostaa, että Mortin männikkö on Rovaniemellä ainutlaatuinen metsäalue – ei niinkään tieteellisessä mielessä, vaan kaupunkiviihtyvyyden kannalta.
– Kyllähän Rovaniemellä mäntyjä riittää, mutta noin vanhaa ja monimuotoista, kulkureittien varrella olevaa aluetta ei kaupungissa muualla ole. Se on asutun alueen sisällä oleva viherkeidas, joka kannattaisi kyllä pitää kunnossa.
Pihlajien lisäksi mäntymetsää uhkaa tutkijan mukaan myös metsän läpi kulkevat autot. Männikön halkaisee vanha kevytrakenteinen hevospolku, jota monet autoilijat käyttävät oikotienä vieressä olevan tietyön takia.
Väylä oli aikaisemmin myös pyörä- ja kävelytie. Pyörätien merkit on sittemmin poistettu, ja nykyään yksityistä tietä käytetään epävirallisena autotienä Villentien ja Pappilantien välillä.
– Metsätietä käytetään surutta ajoneuvoliikenteeseen, joka pakkaa maata ja painaa satoja vuosia vanhoja juuria maan alla. Yksityisautoilijat oikaisevat metsätien läpi jatkuvasti, ja olenpa nähnyt muutaman rekankin ajavan tien poikki. Se on puhdasta välinpitämättömyyttä, Jalkanen kertoo.
Lue myös:
Rantaviirin asukkaat haluavat estää Mortin männikön rakentamisen: "Kahlitsen vaikka itseni mäntyyn"
Mortin männikkö säästyy: Rovaniemen kaupunki keskeytti asemakaavamuutoksen