Vaatimuksia jatkuvaan yhteydenpitoon ja syyllistämistä, jos siihen ei suostuta. Pommittamista puheluilla ja viesteillä. Sosiaalisen median tileille murtautumista sekä seurantaohjelmia ja -laitteita.
Muun muassa tällaisesta kerrottiin Naisten linja -järjestölle, joka keräsi loppuvuodesta naisten kokemuksia digitaalisesta väkivallasta. Vastauksia tuli kaikkiaan noin 250, joista reilu puolet koski parisuhdetta tai eroa.
Moni vastaajista kertoi etenkin kumppanin tai ex-kumppanin voimakkaasta reagoimisesta siihen, jos viesteihin tai puheluihin ei vastata heti, kertoo aineistoa läpi käynyt hankekoordinaattori Louna Hakkarainen.
– Vastaajat kuvasivat sitä, kuinka vaikeaa on olla, kun puhelin on pakko olla työaikanakin auki tai perhejuhlissa lähteä monta kertaa puhumaan kumppanin kanssa, olla jatkuvasti tavoitettavissa, Hakkarainen sanoo STT:lle.
Puhelu- ja viestivyöryn kohteeksi joutuvat myös miehet. Väkivaltaa kokeneita miehiä työssään tapaava väkivaltatyöntekijä Tommi Sarlin kertoo, että sillä aikaa kun mies on hänen vastaanotollaan, viestejä tai puheluita voi tulla useita kymmeniä.
– Silloin kun henkinen väkivalta tulee puheeksi on tavallista, että siihen liittyy jatkuvaa pommittamista viesteillä tai soitoilla. Yhden tapaamisen aikana voi tulla 25 soittoa tai viestiä. Niitä voi tulla satamäärin, Miessakit-yhdistyksessä työskentelevä Sarlin sanoo.
Oikeus on ollavastaamatta
Viesti- ja puhelupommituksen lisäksi Naisten linjalle kerrottiin sosiaalisen median tilien monitoroinnista tai ”stalkkaamisesta”. Puoliso on saattanut käydä vanhoja kuvia läpi, vaatia selityksiä niille tai käskeä poistamaan kavereista tai seuraajista muita miehiä. Kun viestisovellukset näyttävät, milloin käyttäjä on viimeksi ollut paikalla, myös ”väärään aikaan” viestittelylle on saatettu vaatia selityksiä.
Lisäksi seurustelukumppani on saattanut haluta tilien salasanoja tai viestejä nähtäväksi. Miessakkien Sarlin sanoo, että monesti siihen saatetaan suostua siinä toivossa, että epäluuloinen puoliso saisi mielenrauhan.
– Usein se ei kuitenkaan auta, Sarlin sanoo.
Sen sijaan hän neuvoo pitämään kiinni oikeudestaan yksityisyyteen. Ihmisellä on myös oikeus olla vastaamatta viesteihin tai puheluihin, Hakkarainen lisää.
Lahjapuhelimessavakoiluohjelma
Vakavammissa tapauksissa ihmisen sähköposti- tai sosiaalisen median tilille on murtauduttu ja sitä kautta seurattu viestintää. Puoliso on esimerkiksi saattanut auttaa sähköpostin luomisessa ja samalla ohjannut kaikki viestit tulemaan myös omaan osoitteeseensa.
Naisten linjalle kerrottiin myös tapauksista, joissa puolisolta lahjaksi saadussa laitteessa oli sijaintia, viestiliikennettä ja muuta käyttöä seuraava vakoiluohjelma. Tällaisia ohjelmia markkinoidaan esimerkiksi lasten turvallisuuden nimissä. Lisäksi autoon oli saatettu piilottaa paikannuslaite, Hakkarainen sanoo.
Vakoilua voi olla vaikea osoittaa, ja usein se tulee esille outoina sattumina. Toinen on tietää liikaa asioista, joista hänelle ei ole puhuttu tai sitten hän ilmestyy toistuvasti samoihin paikkoihin.
Hakkaraisen mukaan ulkopuoliset eivät aina ymmärrä, miten digitaalinen väkivalta vaikuttaa uhriin.
– Yksi vastaaja kirjoitti hyvin, että siitä tulee vainottu olo, kun mihinkään ei pääse karkuun. Toinen on luikerrellut yksityiseen tilaan, eikä turvassa ole edes omassa kodissaan.
Mitä tehdä, jos epäilet puolisosi vakoilevan?
Vaihda salasanat ja ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen. Joissain tilanteessa kuitenkin yksityisyyden lisääminen voi lisätä väkivallan riskiä.
Jos puoliso pääsee tileillesi, älä viestittele läheisille tai viranomaisille eroaikeista. On parempi esimerkiksi soittaa tai puhua kasvokkain.
Käytä ”yksityinen selaus” -tilaa ja poista selaushistoriasta riskialttiit sivut.
Poista turhat sovellukset, laita bluetooth pois päältä ja varmista, ettei puhelimesi jaa sijaintitietoja.
Jos epäilet vakoiluohjelmaa laitteellasi, älä käy sillä riskialttiilla sivuilla. Hanki mahdollisuuksien mukaan uusi laite.
Kerro epäilyksistäsi läheisellesi ja hae apua alan järjestöiltä tai viranomaisilta.