Eduskuntavaalien jälkeen kerrottiin, että vihreiden ja vasemmiston lähes täydellinen tyrmäys johtui siitä, kun heidän kannattajansa äänestivät taktisesti demareita. Presidentinvaalien jälkiviisastelussa perussuomalaiset parkuivat vihervasemmiston äänestäneen taktisesti Pekka Haavistoa ja tiputtaneen Jussi Halla-ahon toiselta kierrokselta.
Politiikassa esiintyy kultin omaista henkilönpalvontaa ja perussuomalaiset kuvittelivat mestarinsa nousevan presidentiksi. Aina ei puhemiehen paikalta loikata presidentiksi, vaikka se joskus on toiminut. Jotain rajaa, kuten persuissa on tapana sanoa.
Kuulin, jotta ensin Anderssonia ajatelleet vaihtoivat lappuunsa taktisesti Halla-ahon numeron. Heistä gallup-aallon harjalla surffanneet Stubb ja Haavisto eivät olisi olleet sopivia maan johtoon. Täyttänee taktisen äänestämisen tunnusmerkit, vaikkei otannan pienuudesta johtuen välttämättä näy tutkimustuloksissa.
Ensin ajattelin olla äänestämättä kesän EU-vaaleissa, mutta ajatus taktisesta äänestämisestä alkoi kiehtoa.
En kuulu Li Anderssonin (vas.) fanikerhoon. Hänen ansiosta vasemmiston uskottavuus on valunut kohti kanveesia. Äänestämällä Naton kannattajaksi kuoriutunut Andersson Brysselin koneeseen tilalle eduskuntaan nousee entinen kansanedustaja Johannes Yrttiaho. Hänellä periaatteet ja linja pitävät, eikä takki kääntyile. Hänen läsnäolo elävöittäisi eduskunnan ummehtunutta keskustelukulttuuria.
Nekin joille Andersson on kuin punainen vaate härälle voivat taktisesti äänestää hänet pois eduskunnasta. Eikä ole syytä olla huolissaan, että hän saisi Brysselissä jotain aikaan. Kaikki siellä olleet ovat kotiuttaneet Brysselin pajatsosta voitot omaan taskuun.
Ei tullut valmista Hondurasin Teukallakaan, vaikka puheet ja äänimäärät kovia olivat. Uudestaankin tekisi mieli mennä Brysselin pajatsoa kilkuttamaan, mutta perussuomalaisissa etusijalla ovat nyt liittovaltion juoksupojiksi muovatut, leikisti vielä EU-kriittiset hahmot.
Voi olla, että Brysselin lähtöselvityksessä nähdään myös Timo Soini. Jonkinasteisia kihlajaiskahveja on hänen ja keskustan kesken jo nautittu. Vieläkö sutkauttelijassa on potkua?Sinä maksat, minä maksan, me kaikki maksamme. Kylläpä kyllä ja onhan se aina joltakin pois. Ainakin taktisesti.