Taktikointi painaa intohimoa enemmän, kun ranskalaiset äänestävät sunnuntaina presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella.
Moni ranskalainen haluaa omalla äänellään varmistaa, etteivät ääriehdokkaat oikeiston Marine Le Pen tai vasemmiston Jean-Luc Melenchon pääse toiselle kierrokselle.
Torstai-iltana Pariisin pääkadulla tapahtunut poliisisurma lisää vaalin ennakoimattomuutta entisestään. Presidenttiehdokkaiden oli tarkoitus huipentaa vaalikampanjansa perjantaina eri puolilla maata, mutta terrori-iskun takia moni perui tilaisuutensa.
Pariisissa aurinkoisella terassilla aamukahviaan hörppinyt Vanessa Attias kertoo arpovansa vielä oikeiston Francois Fillonin ja sitoutumattoman Emmanuel Macronin välillä. Mainosalalla työskentelevän Attias’n mukaan hänen ystäväpiirissään moni pohtii, miten äänensä saisi käytettyä kaikkein hyödyllisimmin eli miten ääriehdokkaiden nousu presidentiksi estettäisiin.
Hälytysajoneuvojen sireenit soivat taustalla, kun pariisilaiset yrittivät pitää kiinni aamurutiineistaan.
- Huoleni on, että Le Pen voittaa enemmän ääniä terrori-iskun takia, Attias sanoi STT:lle muutaman kilometrin päässä Champs-Elysees’ltä.
Myös oikeiston Fillon on puhunut kampanjassaan paljon turvallisuudesta ja tiedustelun tehostamisesta, minkä takia äänestäjät saattavat kääntyä hänen puolelleen.
Kärkinelikko poikkeuksellisen tasainen
Tasavalta on tottunut perinteiseen vasemmisto–oikeisto-jakoon, ja usein presidentinvaalien asetelmat ovat olleet hyvinkin ennalta-arvattavat. Tällä kertaa on kovasti toisin.
Macron, Fillon, Le Pen ja Melenchon ovat viimeisten mielipidemittausten mukaan hyvin lähellä toisiaan. Ehdokkaiden väliset erot mahtuvat lähes virhemarginaaliin, mikä tarkoittaa sitä, että toiselle kierrokselle saattavat yltää ketkä tahansa heistä.
Tutkimuslaitos Ifopin toimitusjohtajan Frederic Dabin mukaan iso osa ranskalaisista ei vielä edeltävällä viikolla tiennyt ketä äänestää. Ruotsin suurlähetystön tilaisuudessa puhunut Dabi arvioi, että kannoistaan epävarmat kääntyvät helpommin tutumpaan ehdokkaaseen.
Ranskalaiset pohtivat myös hänen mukaansa äänestyspäätöstään nyt enemmän järjellä kuin aiemmissa presidentinvaaleissa.
Vaimonsa palkkausskandaalissa ryvettynyt Fillon onkin painottanut kampanjassaan, ettei ranskalaisten tarvitse rakastaa häntä, vaan hänen ajamiaan asioita. Hän on näin täydellinen vastakohta 39-vuotiaalle Macronille, josta on kasvanut ilmiö hyvin lyhyessä ajassa.
Perjantaina julkaistun Ipsos-gallupin mukaan Macron olisi saamassa äänistä 24 prosenttia ja Le Pen 22 prosenttia. Fillon ja Melenchon olivat tasoissa 19 prosentissa.
Le Penin kannatus heikentynyt
Kärkiehdokkaista Marine Le Pen ja Lean-Luc Melenchon ovat ratsastaneet sumeilematta EU-vastaisuudella.
Poliittiset kentän äärilaitoja edustavat ehdokkaat haluavat neuvotella uudelleen Ranskan jäsenyysehtoja, ja molemmat ovat uhanneet Ranskan erolla, jos parannuksia ei saada.
Viimeisten viikkojen aikana Melenchon on rynnistänyt gallupeissa, kun taas Le Pen on menettänyt kannatuksestaan muutamia prosenttiyksiköitä.
Ifopin Dabi arvioi Le Penin laskun johtuvan siitä, että jyrkempää maahanmuutto- ja EU-linjaa ajavia ehdokkaita on noussut muitakin. Le Pen ei siksi näyttäydy enää tuoreena vaihtoehtona.
Gallupit on kuitenkin tehty ennen torstai-illan terrori-iskua.
Kansallisen rintaman presidenttiehdokas Marine Le Pen hyötyy Pariisin torstain terroriteosta, arvelee Ranskaan ja populistisiin liikkeisiin erikoistunut tukija Laura Parkkinen. Parkkisen mukaan isku palvelee populistista pelotteluretoriikkaa.
- Populismi ja äärioikeisto yleensäkin toimivat pelotteluretoriikalla: sanotaan, että hei, mehän olimme oikeassa jo 20 vuotta sitten. He pystyvät tätä hyödyntämään, Samalla tämä on viesti siitä, millaiset seuraavat viisi vuotta tulevat Ranskassa olemaan, koska tämä valitettavasti tuskin tulee jäämään ainoaksi turvallisuusuhaksi, Parkkinen aprikoi.
Ranskan pääministeri Bernard Cazeneuve ehti jo perjantaina syyttämään Le Peniä iskun hyväksikäytöstä. Cazeneuven mukaan Kansallinen rintama pyrkii jokaisen iskun jälkeen käyttämään tilannetta omien poliittisten päämääriensä hyödyntämiseen.
- Vuonna 2012 Le Penillä oli melkein vastaava tilanne. Tuolloin Mohammed Mera tappoi seitsemän ihmistä ja haavoitti viittä Toulousen seudulla Etelä-Ranskassa. Le Pen pystyi ottamaan tilanteen haltuun, eli hänestä tuli tavallaan kansakunnan esisurija ja varoittaja. Tuloksena oli, että hän sijoittui yllättäen vaaleissa kolmanneksi, tutkija muistuttaa.
- Hän ei ehkä samalla tavalla pysty nyt hyödyntämään tätä tilannetta kuin silloin, mutta silti tämä luo hänelle mahdollisuuksia, Parkkinen jatkaa.
”Populismi ei ole maraton”
Parkkisen mukaan Le Pen tarvitsee edelleen kampanjalleen nostetta, vaikka hän onkin menestynyt väittelyissä hyvin.
- Le Penillä oli aika hyvät lähtöasetelmat, mutta hänen kampanjansa ei ole ollut kauhean hyvä. Hän on pärjännyt erinomaisesti televisioväittelyissä. Kampanja ei kuitenkaan ole roihahtanut kunnolla liekkeihin, vaan se on ollut vähän vaisu.
- Jos vaalit olisivat olleet pari viikkoa sitten, Emmanuel Macron olisi ehkä ollut voittaja, hänen kampanjassaan oli tuolloin niin paljoin innostusta.
Parkkinen tähdentää, että populistinen eetos ei ole pitkän matkan juoksua.
- Populistit eivät ole maratoonareita. He pärjäävät lyhyen ajan, mutta pitkässä kampanjassa on vaikeuksia, koska ihmiset alkavat vähän kyllästyä.