Ta­ka­jär­ven lapset val­mii­na vas­tuu­seen

Vuosi on 1985. Elina Heinonen , Kalle Huusko , Mikko Koivulehto ja Pirkka Ruotsalainen aloittavat koulun. Takajärven ala-aste on rakennettu vajaa kymmenen vuotta sitten. Elina ja Mikko ovat c-luokkalaisia, Kalle ja Pirkka a-luokkalaisia.

1980-luvulla Takajärvellä asui paljon lapsia. Kerrostalot olivat täynnä lapsiperheitä ja omakotitaloja rakennettiin.

Kaveripiirit olivat yhteiset. Aina jossain päin oli seuraa, ja kaverilta toiselle vintattiin polkupyörillä.

- Tältä alueelta on jäänyt paljon hyviä muistoja. Hyvät liikuntamahdollisuudet: kenttiä, hiihtolatuja ja oma uimaranta. Parhaat jalkapallopelit pelattiin leikkipuiston kentällä, Huusko kertoo.

- Ei ollut paljon pakkasrajoja, kun viikonloppuisin pelasimme jääkiekkoa koulun kentällä aamusta siihen saakka, kun valot sammuivat, Ruotsalainen jatkaa.

Mikko Koivulehto muistelee alueen palvelujen määrää. Takajärvellä oli kirjasto, neuvola, kaksi kauppaa ja monta kioskia.

Muistot vireästä Takajärvestä tekevät vähän haikeaksi, kun tapaamme Takajärven nuorisotilan pihassa. ”Nuoriska” valmistui juuri sopivasti silloin, kun nelikko tuli teini-ikään. Nuorisotilan vieressä sijainnut Takajärven homekoulu on purettu.

Muistona koulusta on enää väestönsuoja eli ”vuori”, jonka päällä ei tietenkään saanut leikkiä vuorenvalloitusta, mutta leikittiin silti. Koivulehto pyöräyttää lumesta pallon ja heittää – tätäkään ei saanut koulunpihalla tehdä.

Tänä vuonna Takajärven nelikko on ehdolla kuntavaaleissa ensikertalaisina. Heinonen, Huusko ja Koivulehto Kemissä ja Ruotsalainen Keminmaassa.

- Olen seurannut politiikkaa, ja mieleen on tullut ne perinteiset: ”itsekö se pitää kaikki tehdä”. Elämme kriisiaikoja, joten haluan kokeilla onko minusta vastuunkantajaksi, Koivulehto pohtii.

- Tässä vaiheessa elämää on jo joutunut vastuunkantajan rooliin. Olen miettinyt enemmän yhteiskunnallisia asioita, omien lasteni tulevaisuutta ja omaakin tulevaisuutta, Elina Heinonen kertoo.

- Tämä on luontainen siirtymä. Nyt on meidän aikamme alkaa tehdä päätöksiä. Nyt on paljon meidän ikäluokkaamme ehdokkaina. Paljon hyvää porukkaa, Huusko iloitsee.

Vaikka lähtökohdat ovat samantyyppiset, Heinonen, Huusko, Koivulehto ja Ruotsalainen edustavat kaikki eri puolueita. Heinonen on kokoomuslainen, Huusko sitoutumaton, mutta sosiaalidemokraattien listoilla, Koivulehto vasemmistoliittolainen ja Ruotsalainen on perussuomalainen.

He eivät koe, että aatteen palo olisi kunnallispolitiikassa merkitsevin asia. Kuntapoliitikot päättävät yhdessä samoista yhteisistä kaikkia kuntalaisia koskevista asioista.

- Kallella oli vaalisloganissaan hyvin sanottu, että pitää tehdä yhteistyötä. Tuntuu välillä, että eri puolueet laittavat toisilleen hanttiin periaatteesta. Se on minusta väärin, Ruotsalainen sanoo.

- Ehkä meillä on mahdollista muuttaa toimintatapaa, Huusko jatkaa.

- Yhteisellä rintamalla! Omana itsenämme olemme ehdokkaina, Heinonen sanoo.

- Jos valtuustoihin saataisiin tuoretta verta, niin poliittinen nokittelu voisi vähentyä, Koivulehto toteaa.

Mikä sitten on tehnyt juuri näistä Takajärven lapsista kuntavaaliehdokkaita? Huusko uskoo, että yhteisöllinen kasvuympäristö on vaikuttanut heihin.

- Ja olemme olleet pienestä pitäen aktiivisina kaikenlaisessa toiminnassa mukana, Heinonen toteaa.

Kemin väkiluku on laskenut tasaiseen tahtiin. Moni 1979 syntyneistä Takajärven kavereista on muuttanut Meri-Lapin alueelta kokonaan pois. Heinonen, Huusko ja Ruotsalainen ovat asuneet Etelä-Suomessa, muusikon työt kuljettavat Koivulehtoa ympäri Suomen.

Tänne he ovat kuitenkin asettuneet. Kotiseuturakkaus on vienyt voiton.

- Siinä vaiheessa, kun aloin miettiä perheen perustamista, aloin miettiä Kemiin muuttamista. Haluan tarjota lapsilleni samanlaisen lapsuuden kuin itsellä on ollut. Meillä kaikilla on positiivisia kokemuksia tästä alueesta, joten se on vaikuttanut siihen, että haluamme elää täällä, Huusko toteaa.