Tanssi saattaa olla tavalliselle ihmiselle kuvataidettakin vieraampi taidemuoto. Rovaniemeläissyntyinen, London Contemporary Dance Schoolissa koreografiaa 1980-luvun loppupuolella opiskellut ja sittemmin Suomen koreografipiireissä vaikuttanut Ismo-Pekka Heikinheimo yhdistää nämä kaksi museokontekstiin sijoitetuissa teoksissaan.

Heikinheimo kohdistaa puheenvuoronsa yhtäältä tiede- ja taideyhteisölle, mutta toisaalta vain sähköisessä muodossa löytyvä analyysi johdattelee myös tavallisen taiteidenkuluttajan koko sen prosessin läpi, jossa taideteos syntyy.