Keskiaasialaisessa Tadzhikistanissa presidentti Emomali Rahmonin henkilökultti vahvistuu. Kehitys huolestuttaa maan oppositiota sekä ihmisoikeusjärjestöjä, joiden mukaan maan ihmisoikeustilanne on heikentynyt huomattavasti viime vuosina.
Tadzhikistanissa järjestettiin toukokuussa kansanäänestys, jossa liki 95 prosenttia kannatti presidentin valtakausien rajoitusten poistamista. Tämä tarkoittaa, että vuodesta 1992 maata hallinnut Rahmon, 63, voi jatkaa tehtävässä määrättömän ajan. Edelliset vaalit vuonna 2013 Rahmon voitti liki 84 prosentin äänisaaliilla.
Tadzhikistanissa ei tosin ole koskaan järjestetty vaaleja, joita länsimaiset tarkkailijat olisivat pitäneet vapaina ja demokraattisina.
Samassa kansanäänestyksessä presidenttiehdokkaiden alaikäraja laskettiin 30 vuoteen. Asiantuntijoiden mukaan se saattaa pedata paikkaa myös Rahmonin pojalle Rustamille, joka on 28-vuotias.
"Julkiselle keskustelulle ei tilaa"
Viime vuonna parlamentti myönsi Rahmonille ja hänen perheenjäsenilleen elinikäisen syytesuojan. Samalla luotiin uusi juhlapäivä presidentin kunniaksi ja koululaisille julistettiin aineenkirjoituskilpailu, jonka aiheena oli Rahmonin sankarillinen johtajuus.
Kirjailija ja toisinajattelija Rustam Kodir sanoo, että Tadzhikistan on naapurinsa Turkmenistanin ja Pohjois-Korean tiellä.
- Tätä prosessia ajavat presidentin neuvonantajat. He kertovat presidentille vain hyviä asioita, hän sanoo.
Opposition mukaan valtion koneisto on valjastettu presidentin henkilökultin pönkittämiseen.
- Joukkoviestimet – erityisesti valtio-omisteinen televisio – on pääasiallinen instrumentti tämän kultin kasvattamisessa. Tadzhikistanissa ei ole mitään tilaa akateemiselle tai julkiselle keskustelulle sitä, mihin maa on menossa, opposition sosiaalidemokraattien varapuheenjohtaja Shokir Hakimov sanoo.
"Pahin tilanne sitten sisällissodan"
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Tadzhikistanin ihmisoikeustilanne on viime vuosina heikentynyt jyrkästi. Järjestön mukaan oppositiopoliitikkoja pidätetään, vangitaan ja kidutetaan.
- Tadzhikistanissa on käynnissä pahin poliittinen ja uskonnollinen sorto-operaatio sitten maan sisällissodan päättymisen. Sadat ihmiset joutuvat telkien taakse rauhanomaisesta poliittisesta työstä. Maan ihmisoikeuskriisi laajenee päivä päivältä, mutta Yhdysvaltojen, EU:n ja muiden kansainvälisten partnerien vastaus siihen on jäänyt vähäiseksi, sanoi järjestön Keski-Aasian tutkija Steve Swerdlow.