–Köyhyyden mittana pidetään leipäjonoa. Ei se sitä ole. Köyhyys on yksinäisyyttä, kun ystävät katoavat eikä kukaan enää kutsu kylään tai retkille, kun ”ei sillä kuitenkaan ole varaa”. Enää ei edes kysytä. Eikö köyhä kehtaisikaan lähteä kylään makaronipussin kanssa. Ei se ylpeydestä ole kiinni, vaan siitä, että on vaikeaa katsella toisten grillipihvejä ja viinipulloja.