Täällä on hyvä boogie, kehuu Kemin kau­pun­gin­teat­te­rin johtaja lau­ta­kun­taa – hal­lin­nos­sa ja työ­yh­tei­sös­sä hyvä henki

–Kun yhteistyö toimii, hallituksen puheenjohtaja on teatterinjohtajalle tärkeä kumppani, jonka kanssa voi yhdessä kantaa vastuuta. Harvoin muut hallituksen jäsenet pääsevät niin näkyvään asemaan kuin on käynyt Rovaniemellä, sanoo Sarianne Paasonen , Kemin kaupunginteatterin johtaja.

–On huolestuttava trendi, jos teatterinjohtajia aletaan vaihtaa kuin urheiluvalmentajia. Kukaan ei pysty keskittymään oikeisiin töihin.

–Taloissa, joissa on ongelmia, skismat voivat juontua kymmenien vuosien takaisista asioista. Yksikään johtaja ei yleensä viivy niin kauan, että ehtisi parantaa vanhoja haavoja.

Kemissä hallituksen kanssa ei edes voida ajautua pattitilanteisiin, koska hallitusta ei ole.

–Meillä hallintomalli on riisutuin ja iisein kaikista. Johtaja voi tehdä yksin sellaisia päätöksiä, jotka muualla menevät hallitukseen.

Käytännössä Paasonen kuitenkin kuuntelee kulttuurilautakuntaa sekä taiteellista jaosta, jonka kokoonpano on vaihtuva.

–Kemissä nykyisessä ja edellisessä lautakunnassa on ollut hyvä boogie. Jäsenet levittävät kulttuurin ilosanomaa, tutustuvat asioihin, esittävät hyviä ideoita.

–Korviini ei ole kantautunut, että Kemissä lautakunta olisi ikinä heittänyt kapuloita teatterin rattaisiin. Sen puheenjohtaja on joskus kutsuttu mukaan selvittelyihin, jos on ollut jotain hässäkkää. Välit ovat olleet luottamukselliset.

Paasosen mukaan toisinaan voidaan keskustella kiivaastikin, mutta se ei tarkoita sitä, että lautakunta puuttuisi päätöksiin.

–Mukavia työpajatyyppisiä tilaisuuksia meillä on sen kanssa. Suhteessa kaupunginhallintoon toiminta on terveellä pohjalla. Työyhteisö on hyvä.

Taiteellisessa jaoksessa on henkilöstölle avoimet ovet.

–Mukaan voi tulla, kuka haluaa. Yleensä jaokseen kuuluu näyttelijöitä, ohjaajia sekä väkeä markkinoinnista, tekniikasta ja suunnittelusta. Ilahduttavasti sen työskentely on kiinnostanut meillä näyttelijöitä, Sarianne Paasonen kertoo.

Jos ohjelmistoon valitaan vaikkapa komediaa, Paasonen poimii lukemiensa joukosta esimerkiksi kolme kiinnostavaa, joista hän kysyy mielipiteitä.

–Näyttelijät voivat etsiä itselleen sopivaa roolia. Ihmiset eivät tosin ole koskaan kaikesta yhtä mieltä. Voi silti käydä niin, että näyttelijän alkuun vihaamasta roolista tulee mahtava.

Cityketun seikkailuja -näytelmä saa ensi-iltansa suurella näyttämöllä 24. maaliskuuta. Sen nimiroolin tekee teatterin tuore kasvo Ilkka Hämäläinen.

Ohjelmistoa Kemin teatterissa todellakin riittää.

–Pienellä paikkakunnalla aktiivinen teatteriväki on nopeasti katsonut kaikki, jos ensi-iltoja olisi vuodessa nykyisen viiden sijaan kolme, kuten henkilökunnan määrään nähden olisi riittävää, Sarianne Paasonen huomauttaa.

Kaupunkilaiset saavat johtajalta kehuja:

–He ovat ylpeitä omasta teatteristaan ja haluavat tukea sitä.

Sävelet ovat selvät vähintään vuodeksi, yleensä 2–3 vuodeksi eteenpäin. Toiset ajatukset muhivat vielä kauemmin.

–Esitys Sami Itkosen lauluista oli esillä jo, kun aloitin johtajana vuonna 2013.

Sikojen rakkaus sai ensi-iltansa yli neljä vuotta myöhemmin.

Kemin erikoisuus on yli kymmenen vuotta yhtäjaksoisesti toiminut nuorisolinja, johon teatteri ei saa lisärahoitusta mistään ja joka on osallistujille ilmainen.

–Kouvolaan sellainen on juuri perustettu. Muutamilla ammattiteattereilla on jatkuvaa yhteistyötä nuorisoteattereiden kanssa. Kovin yleistä tällainen ei ole.