Syyt­tä­jä vaatii toi­mit­ta­jal­le vä­hin­tään 15 päi­vä­sak­koa ou­lu­lai­sen kau­pun­gin­val­tuu­te­tun kunnian louk­kaa­mi­ses­ta – asiaa kä­si­tel­lään Oulun kä­rä­jä­oi­keu­des­sa

Oulun käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan tapausta, jossa toimittaja Johanna Vehkoota syytetään oululaisen kaupunginvaltuutettu Junes Lokan (asyl) kunnian loukkaamisesta.

Kunnianloukkaussyytteessä on kyse toimittaja marraskuussa 2016 julkaisemasta Facebook-päivityksestä. Haastehakemuksessa todetaan, että Vehkoo on nimitellyt Lokkaa rajatulle joukolle julkaistussa päivityksessä tätä halventavalla tavalla.

Syyttäjän mukaan nimittelyä ei voida pitää sellaisena arvosteluna, joka kohdistuisi Lokan menettelyyn poliitiikassa ja joka ei selvästi ylittäisi sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kihlakunnansyyttäjä Kirsi Männikkö vaatii haastehakemuksessa Vehkoolle vähintään 15 päiväsakon sakkorangaistusta kunnianloukkauksesta.

Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä katsoo, että Vehkoon Facebook-kirjoituksessa Lokkaan henkilönä käyvät luonnehdinnat ”natsipelle, rasisti ja natsi” ovat hänen mielestään ilmaistu halventavalla tavalla ja loukkaamistarkoituksessa.

– Kyse ei ole siitä, että olisi arvosteltu Lokan menettelyä esimerkiksi politiikassa eikä kirjoituksessa ole käsitelty mitään yleiseltä kannalta merkittävää asiaa. Nimittelyä ei voida pitää hyväksyttävänä, joten tämän vuoksi syyte kunnianloukkauksesta on nostettu, syyttäjä perusteli oikeudelle.

Junes Lokka yhtyy syyttäjän vaatimuksiin. Hänen mukaansa Vehkoon kirjoitukset ovat loukanneet häntä.

Lokka vaatii oikeutta tuomitsemaan Vehkoon myös siitä, että tämä olisi esittänyt hänestä valheellisia tietoja ja vihjauksia siten, että teko on ollut omiaan aiheuttamaan ja on myös aiheuttanut kärsimystä hänelle sekä häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

– Natsiksi ja rasistiksi haukkuminen, mitä hän ei todellakaan omasta mielestään ole, ovat vaikuttaneet häneen ja aiheuttaneet kärsimystä ja häneen kohdistuvaa halveksuntaa, hänen avustajansa, asianajaja Teemu Lamberg selitti.

Lokka vaatii syytetyltä 1500 euron kärsimyskorvauksia.

Vehkoo kiistää syyttäjän ja Lokan vaatimukset. Hän vaatii niiden hylkäämistä. Vehkoo katsoo, että hän ei ole syyllistynyt kunnianloukkaukseen. Lokan vahingonkorvausvaatimusta hän pitää täysin ylimitoitettuna.

– Johanna Vehkoo on tietokirjailija ja hyvin hillitty henkilö. Syyte on todellakin yllättänyt hänet ja kaikki hänen toimittajakollegansa sekä muutkin tuttavat, Vehkoota avustava asianajaja Martina Kronström kuvaili oikeudessa.

Puolustuksen mukaan Vehkoon kirjoitus ei ole millään tavalla halventanut Lokkaa, se ei ollut halventava eikä sitä kirjoitettu halventamistarkoituksessa.

– Lokka on itse julkisesti kutsunut itseään rasistiksi ja natsiksi. Silloin ei voi kokea mitään halveksuntaa siitä, että joku muu käyttää samoja sanoja, Kronström selitti.

Puolustuksen mukaan Johanna Vehkoo jakoi Facebook-kirjoituksensa hyvin rajatulle joukolle ja poisti sitten sen, mutta Lokka on itse levittänyt kirjoitusta kaikkialle ja se on ollut edelleenkin nähtävillä hänen Facebook-sivuillaan.

Toimittaja Johanna Vehkoo kirjoittaa Yleisradiolle Valheenpaljastaja-juttusarjaa. Hän toimi hyvää journalistista tapaa tulkitsevan sekä sanan- ja julkaisemisen vapautta puolustavan Julkisen sanan neuvoston JSN:n jäsenenä viime vuodenvaihteeseen saakka, jolloin hänen kolmivuotinen toimikautensa neuvostossa tuli päätökseen.

Myös jutun asianomistajana olevaa Junes Lokkaa epäillään ja on epäilty rikoksista, muun muassa kunnianloukkauksista. Hänet on tuomittu myös muun muassa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Lokka on käyttänyt eri yhteyksissä hyvin voimakasta kieltä eri ihmisistä esimerkiksi videoillaan ja sosiaalisessa mediassa.

Keskiviikkoaamuna alkaneessa oikeudenkäynnissä Junes Lokka olisi halunnut tallentaa videolle koko oikeudenkäynnin, mutta syyttäjä ja syytettynä oleva Johanna Vehkoo vastustivat tätä, joten oikeus ei suostunut siihen. Lain mukaan tallentamista ei voida sallia, jos joku osapuolista vastustaa sitä.

Käsittelyssä on käyty aamupäivän aikana läpi osapuolten vaatimukset ja asiaesittelyt. Seuraavaksi ryhdytään käymään läpi laajaa kirjallista todistusaineistoa. Iltapäivällä selviää, milloin tuomio annetaan.

Ilmoita asiavirheestä