Paljon puhuttu perhevapaauudistus on nousemassa neuvottelupöydälle hallituksen budjettiriihessä kuun lopussa. Merkittävä osa uudistusta on kysymys kotihoidon ja varhaiskasvatuksen suhteesta lastenhoidossa.
Nykyinen nyrkkisääntö on, että perheet voivat saada kotihoidon tukea siihen asti, kunnes perheen nuorin lapsi on kolmevuotias, mutta vaihtoehtoisia malleja on esitetty kilpaa. Esimerkiksi kokoomus on ehdottanut, että perheet saisivat paremman korvauksen, jos lasta hoidetaan kotona puolitoista vuotta eikä kolmea vuotta.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoo, että jo nykyisellään varhaiskasvatusta kehitetään siihen suuntaan, että entistä useampi lapsi tulisi varhaiskasvatuksen piiriin.
Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen professori Marja-Leena Laakso korostaa, että tärkeintä on jättää vanhemmille valinnanvapaus. Grahn-Laasonen sanoo olevansa samaa mieltä valinnanvapauden tärkeydestä.
Olennaisinta on kokonaisuus
Lastenhoitokysymys ei ole mustavalkoinen. Laakso sanoo, että jos vaihtoehtoina on lapsen vieminen varhaiskasvatukseen tai hoitaminen kotona, kumpikaan vaihtoehdoista ei ole ehdottoman oikein tai väärin. Laakson mukaan olennaisinta on kokonaisuus.
– Lapsen parhaaksi ovat laadukkaat ihmissuhteet ja turvallisuuden tunne. Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea huolehtivia aikuisia. Kaikki sellainen, missä syyllistämme vanhempia ja pistämme heidät hankalaan tilanteeseen, niin se on myös epäedullista lapsen kannalta.