Aikoinaan väitettiin, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Nyt näyttää siltä, ettei voitto ole itsestäänselvyys, vaan nuorten menestyminen riippuu entistä enemmän asuinpaikasta ja vanhempien asemasta. Täysosuma on todennäköisin pääkaupungin koulutetussa perheessä ja epätodennäköisin maaseudun kouluttamattomassa perheessä.
Tuoreimman Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaiskoululaiset ovat yhä maailman terävintä kärkeä osaamisessaan, mutta se on vain osatotuus. Kaikki eivät ole kärjessä. Alueelliset osaamiserot ovat kasvaneet suuriksi. Etelän kasvukeskusten lapset pärjäävät koulussa syrjä-Suomen lapsia paremmin. Pojat menestyvät tyttöjä heikommin. Koulumenestys riippuu entistä enemmän vanhempien koulutuksesta, ammatista ja varakkuudesta.
Tutkijoiden mukaan kyse ei ole niinkään koulujen ja opetuksen tason maantieteellisistä eroista, vaan pitkään jatkuneesta muuttoliikkeestä, missä koulutetumpi väki siirtyy maaseudulta kasvukeskuksiin.
Alueellisia eroja selittävät osaltaan myös etelän kasvukeskusten runsaammat koulutus- ja työmahdollisuudet. Tulevaisuudennäkymillä tiedetään olevan vaikutusta nuorten opiskelumotivaatioon.
Peruskoulun alkuperäisenä tavoitteena oli tasokkaan opetuksen tarjoaminen jokaiselle lapselle asuinpaikasta ja perheen varallisuudesta riippumatta. Tavoite näyttää karanneen sinne, minne unelma koko Suomen asuttuna pitämisestäkin.
Muuttoliike maaseudulta kasvukeskuksiin jatkuu, eikä mikään näytä sitä pysäyttävän. Päättäjätkin tuntuvat nostaneen "luonnonlain" edessä kätensä pystyyn. Aluepolitiikka ei ole kuulunut enää aikoihin poliitikkojen sanavarastoon. Valtion virastojen hajauttamislupaukset on unohdettu. Ammattikoulutuksen opiskelupaikkoja on karsittu erityisesti syrjäseuduilta, mikä on lisännyt osaltaan varsinkin poikien syrjäytymistä.
Jos mitään ei tehdä, koululaisten eriarvoistuminen jatkuu ja syvenee. Onko mitään tehtävissä? On, jos vain tahtoa riittää.
Suomen Pisa-koordinaattori, professori Jouni Välijärvi neuvoo päättäjiä korjaamaan peruskoulun mallia nykyistä motivoivammaksi ja huolehtimaan siitä, että toisen asteen koulutusmahdollisuudet taataan kautta maan. "Jos jää peruskoulun varaan ja hädin tuskin sen läpäisee, se on jatkon kannalta aika kohtalokasta ja selkeä riskitekijä syrjäytymiseen", hän varoittaa (HS 8.12.).