Maa- ja metsätalousministeriön päätös sallia hyönteisten kasvatus ja myynti ravinnoksi yllätti koko alan.
– Päätös tuli ihan puskista, mutta se oli todella iloinen yllätys. Nyt ollaan Ruotsia ja Norjaa edellä, sanoo kurikkalainen hyönteistuottaja Panu Ollikkala.
Ollikkala muutti puolitoista vuotta sitten osan tyhjilleen jääneestä sikalasta sirkkaamoksi. Hän on tuottanut sirkkoja tutkimus- ja testikäyttöön. Nyt sirkkaamon tuotanto jopa seitsenkertaistuu.
Ollikkalan kokemukset sirkkojen tuotannosta ovat nousujohteisia.
– Ensimmäisestä laatikollisesta saatiin alle 100 grammaa sirkkoja. Viimeksi päästiin jo reippaasti pitkälle yli kahden kilon. Kantapään kautta on jouduttu opettelemaan, koska tietoa on ollut vähän.
Investoinnit ovat olleet minimaalisia. Sikalan osan muuttaminen sirkkaamoksi maksoi noin 1 500 euroa. Koko sianlihan tuotannon alasajo on käynnissä, mutta nyt prosessia nopeutetaan, että sirkoille saadaan lisää tilaa.
– Kokonaisuutena hyönteistuotanto on vielä pientä, mutta päätös antaa toivoa koko maaseudulle. Kannattamattomat tilat voidaan saada tuottaviksi.
Pallo Eviralla ja hyönteistuottajilla
Hyönteistuottajia on Suomessa toistaiseksi hyppysellinen. Finsect Oy:lla on kuusi tuottajaa ja EntoCubella viisi.
Finsect uskoo tuottajiensa tuotannon tuplaantuvan puolessa vuodessa. EntoCuben odotuslistalla on yli 30 viljelijää.
– Lupakysymys on ollut se pullonkaula. Nyt asia on hyönteisalan omissa käsissä. Hyönteisravinto saa mahdollisuuden kasvaa hallitusti, sanoo EntoCuben perustaja Robert Nemlander.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on valmistellut lupaprosessia jo kaikessa hiljaisuudessa. Se on kutsunut alan yrittäjiä jo palaveriin kertomaan näkemyksiään. Luvan tarkempien ehtojen uskotaan ratkeavan loppuvuoden aikana.
Kotisirkka jo kilpailukykyinen
Hyönteisten kysyntä perustuu aluksi lähinnä yritysten kiinnostukseen ostaa hyönteisiä jauhettavaksi, uskoo Finsectin perustaja Lauri Jyllilä.
– Kysyntäpiikki näkyy varmasti aluksi. On vaikea ennustaa, mille tasolle kysyntä vakiintuu.
Sirkkatuotanto on Jyllilän mukaan jo todistanut kannattavuutensa. Hän on selvittänyt asiaa ympäristö- ja luonnonvaraekonomian lopputyössään.
Rehuhyötysuhde on merkittävästi parempi kuin muilla tuotantoeläimillä. Lämmitysjärjestelmä vaikuttaa paljon. Viime kädessä kannattavuuden ratkaisee työn hinta, koska hyönteistuotanto on käsityövaltaista.
– Uskon, että joidenkin tuottajien tilat alkavat olla ensi vuonna siinä kunnossa, että he heittäytyvät kokonaan hyönteistuottajiksi. Uskaliaisuutta se vielä vaatii, mutta sitä oli nyt viranomaisillakin, Jyllilä sanoo.