Suurten kau­pun­kien joh­ta­jat maa­kun­tauu­dis­tuk­ses­ta: Mikä on kau­pun­kien rooli?

Puolisen vuotta toiminut Suomen 21 suurimman kaupungin johtajan C21-verkosto esitti helmikuussa huolensa maakunta- ja soteuudistusten heikentävästä vaikutuksesta kaupunkien investointikykyyn. Lännen Median tavoittamat kaupunginjohtajat hyväksyvät kuitenkin sote-uudistuksen maakuntauudistusta helpommin.

Maakuntauudistus hiertää selvästi enemmän. Huolta herättää erityisesti kaupunkien rooli. Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta kritisoi sitä, että maakuntajako tuli annettuna ilman, että sitä olisi arvioitu maakuntien tehtäviä vasten, eikä kaupunkien rooleja ole valmisteltu.

–Valmistelu ei ole avannut sitä, mitä tuleman pitää. Kun malli puuttuu, on vaikeaa ottaa kantaa siihen, mikä roolimme on, Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen kuvailee.

Kolmannen hallintoelimen pelätään myös pirstovan vastuuta ja tehtäviä.

Kenellä on valta

Erityisesti huolettaa maakuntien mukaantulo kaupunkien elinkeinopolitiikkaan ja kasvupalveluihin.

–Kuinka paljon kaupungeilla on tulevaisuudessa itsemääräämisoikeutta ja valtaa maankäyttöön ja elinkeinopolitiikkaan, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kysyy.

Hallitus tarjosi tammikuussa avuksi kasvupalveluiden allianssimallia. Siinä maakunta ja kunnat sovittavat yhteen yritys- ja työllisyyspalveluresurssit. Timo Halosen mukaan allianssia ei ole tarkemmin avattu.

–Syntyy resurssien tuhlausta, päällekkäisyyksiä ja epäselvyyttä asiakkaille. Kaupunkien rooli työllisyyden hoidossa on aivan auki, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto sanoo.

Millä rahalla investoidaan?

Taloudellisen liikkumavaran pieneneminen onkin toinen suuri huoli. Lauri Lyly penää arviota siitä, johtavatko uudistukset tuloksiin, joita tavoitellaan.

–Valtio on laskenut uudistusten talousvaikutuksia. Haluamme käydä ne läpi ja katsoa, olemmeko lähtöluvuista samaa mieltä.

–Kaupungeilla on vastuu elinvoiman edistämisestä, mutta laajemmin on epävarmaa millä resursseilla. Kun sekä menot että tulot supistuvat, miten vastaamme tulevaisuuden haasteisiin, Timo Halonen pohtii.

Ymmärrystäkin riittää. Porin kaupunginjohtajan Aino-Maija Luukkosen mukaan kaupungeille jää yhä merkittävä osa tehtäviä. Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka huomauttaa, että maakunta ja kaupunki pitää nähdä rinnakkaisina toimijoina: yleistoimivalta säilyy kunnilla, ja kunta voi aina ottaa uusia tehtäviä.

Moitteita tulee silti siitä, että asioiden vaikutuksia jää etukäteen selvittämättä.

–En itse uskaltaisi virkamiehenä esitellä asiaa sanomalla, että täytäntöönpano ratkaisee, Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula sanoo.

Sote-uudistukselle tarvetta

Monen kaupunginjohtajan mielestä sote-uudistus on välttämätön. Uudistusta on myös ennakoitu: esimerkiksi Satakunnan alueelle on muodostettu Satasote, Etelä-Savoon Essote ja Etelä-Karjalaan Eksote.

–Vaikka sote-uudistus ei toteutuisikaan, meillä on uudistuksemme. Toivomme silti, että se saadaan läpi, vaikka valuvikoineen, Aino-Maija Luukkonen sanoo.

Kritiikkiä sotesta antaa muiden muassa Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto .

–Valinnanvapausmalli lisää kysyntää ja siten kustannuksia. Ei myöskään ole oikein, että kunnilta otetaan omaisuutta vastikkeetta ja tehdään niistä sote-tilojen vuokraisäntiä alimittaisilla sopimuksilla.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen pelkää, että pääkaupunkiseudun sote-palvelut heikkenevät, kun seudun kaupungeilta viedään rahoitusta enemmän kuin alueen sote-palvelujen tuottaminen maksaa.

Valuvikoja tai täyskaato

Kaupunginjohtajat odottavat, että huolet huomioidaan eduskunnassa. Helsingin pormestarille Jan Vapaavuorelle ei viilaus riitä: hänelle uudistusten kaataminen on ainoa jäljellä oleva vaihtoehto.

–On yritetty keksiä vaihtoehtoja ettei koko uudistusta tarvitse kaataa. Maassamme on paljon alueita, joissa uudistukset ovat hyväksi, ja siksi on aidosti yritetty etsiä ratkaisua. Niihin ei kuitenkaan ole tartuttu. Jos hallitus on näin lukkiutunut, on vaikeaa keksiä muita vaihtoehtoja.