Suomen Turkin-suurlähettiläs Nina Vaskunlahti kertoo, ettei usko puheisiin kuolemantuomion palauttamisesta Turkkiin vallankaappauksen jälkimainingeissa. Muun muassa Turkin pääministeri kertoi kysyttäessä, että kuolemantuomion palauttamista voitaisiin harkita.
Suurlähettiläs painottaa, että nyt on toimittava oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti.
- Olisin hyvin hämmästynyt, jos kuolemantuomion palauttamiseen mentäisiin. Tämä on luultavasti tällainen kuohahdus. Turkki on sentään Euroopan neuvoston jäsen, Vaskunlahti sanoo.
Hänen mukaansa nyt on erityisen mielenkiintoista, miten hoidetaan oikeudenkäynnit, minkälaisia rangaistuksia annetaan ja miten se vaikuttaa koko yhteiskuntaan.
- Se voi vaikuttaa kansaa eheyttävästi tai jakavasti. Entä toimiiko vallankaappausyritys ponnahduslautana yhä presidenttivaltaisempaan järjestelmään siirtymiselle, Vaskunlahti pohtii.
Istunto oli harvinaisen yksimielinen
Turkin parlamentin lauantaiseen erityisistuntoon oli kutsuttu kaikki Turkissa olevat suurlähettiläät lyhyellä varoitusajalla. Turkin 550-jäsenisestä parlamentista paikalla oli Vaskunlahden mukaan noin kaksi kolmasosaa edustajista.
Turkin normaalisti hyvin eripurainen parlamentti oli istunnossa vahvan yksimielinen.
– Tavallisesti mistään ei päästä yhteisymmärrykseen ja nyt hämmästyttävästi kaikki tuomitsivat viimeöisen vallankaappausyrityksen, Vaskunlahti sanoo.
Jokaisen puolueen puheenjohtaja piti tilaisuudessa puheenvuoron. Puolueita on Turkin parlamentissa neljä, presidentti Erdoganin hallituspuolue AKP ja kolme oppositiopuoluetta. Äänensävyt olivat istunnossa hyvin maltillisia. Jopa kansallismielisen, normaalisti hallitukselle hyvin kriittisen MHP:n puheenjohtaja luonnehti uutistoimisto Anadolun mukaan vallankaappausta terrori-iskuksi, joka uhkasi tiputtaa demokratian jyrkänteeltä.
Vaskunlahden mukaan ainoastaan kurditaustaisen kansan demokraattisen puolueen HDP:n puheenjohtaja poikkesi hieman yhteisestä rintamasta viittaamalla mahdolliseen kansan kahtiajakautumiseen ja sen tuomiin vaaroihin.
- Eihän oppositio toki tässä tilanteessa voi muuta sanoakaan. Joka tapauksessa vallankaappauksella ollaan hyökkäämässä demokratiaa ja parlamenttia vastaan, kuka sitten takana onkaan. Demokraattisesti valittujen edustajien pitää lähtökohtaisesti tuomita se, Vaskunlahti pohtii.
Monimutkainen tilanne edessä
Tilanne ei Turkkia tuntevan Vaskunlahden mukaan ole ollenkaan yksinkertainen ja selkeä.
- Vaikeat ajat alkavat siitä, kun aletaan hakea sitä, kuka on tässä takana.
Erdogan syyttää kaappausyrityksestä poliittista vastustajaansa Fethullah Gülenia. Gülen asuu tällä hetkellä Yhdysvalloissa. Presidentti Erdogan on vaatinut hänen palauttamistaan Turkkiin.
- Vielä ei ole ollenkaan varmaa, kuka tässä on takana. Mastermind ei ole vielä tiedossa, Vaskunlahti sanoo.
- Oma näppituntumani on, että tarina ja tilanne kyllä tästä vielä monimutkaistuvat. Ja hyvin tarkat ajat ovat edessä, että miten näitä kaappausyritykseen osallistuneita kohdellaan, Vaskunlahti arvioi.