Ammatillinen koulutus uudistuu ensi vuoden alussa täysin. Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on yhtenäistää nykyinen sirpaleinen ammattikoulutus ja samalla lisätä koulutuksen tehokkuutta ja yksilöllisyyttä.
Rahaakin uudistuksella säästyy: hallitus on tehnyt yhteensä 190 miljoonan säästöt, joita koulutuksen järjestäjät saavat aikaan muun muassa vähentämällä oppilaitoskiinteistöjä. Kaikkiaan ammatilliseen koulutukseen on budjetoitu tälle vuodelle runsaat 1,7 miljardia euroa.
- Ammatillisen koulutuksen uudistaminen on välttämätöntä, sillä opintojen keskeyttäminen ja heikko työllistyminen ovat iso ongelma, perustelee opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Opiskelijoille uudistus näkyy selvimmin siinä, että nykyinen työssä oppiminen korvataan koulutussopimuksella. Ammattiliitot pelkäävät, että hallitus on luomassa palkattoman työvoiman reserviä, sillä koulutussopimus eroaa muun muassa oppisopimuksesta siinä, että opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä saa palkkaa.
Grahn-Laasosen mukaan asia on huomattu lainvalmistelussa.
- Työssä oppimiselle luodaan tarkat pelisäännöt. Sen on aina lähdettävä oppijan tarpeista, Grahn-Laasonen muistuttaa.
Kolme eri ryhmää
Nykyisin harjoittelua on 180 opintopisteen tutkinnosta vähintään 30 pistettä. Koulutussopimuksessa sen sijaan ei harjoittelulle olisi vähimmäis- tai enimmäismäärää. Enimmäismäärää ei ole käytössä nytkään.
Lakiesitykseen ammattikoulutuksen uudistamisesta annettiin liki parisataa lausuntoa. Yksi eniten kritisoituja kohtia oli juuri työpaikalla tapahtuvan harjoittelun epämääräisyys ja sen nivoutuminen nykyiseen oppisopimuskoulukseen.
Tulevaisuudessa työpaikoilla voisi periaatteessa olla kolmenlaisia työntekijöitä: yrityksen palkkaamia, oppisopimuksella työtä tekeviä ja koulutussopimusopiskelijoita. Jokaisella ryhmällä on omat säädöksensä.
- Työnantaja voi teettää koulutussopimuksella töissä olevalla opiskelijalla ainoastaan sellaisia työtehtäviä, jotka ovat osaamisen kannalta olennaisia, Grahn-Laasonen painottaa.
Se, mitä työpaikalla, ja tutkintoa suorittaessa muutenkin, opiskellaan, päätetään opiskelijalle tehtävässä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOS).
- Ideana on kaikissa tilanteissa varmistaa, että se oppiminen työpaikalla järjestyy, ministeri täydentää.
Tutkintojen määrä vähenee yli puolella
Ammattikoulu-uudistus on suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen. Lähes kaikki uudistuu: muun muassa rahoitus, tutkintojen rakenne ja tutkintojen säätely.
Ammatilliseen koulutukseen hakeuduttaisiin tulevaisuudessa pääasiassa jatkuvan haun kautta ympäri vuoden. Kevään yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville.
Nuorten ja aikuisten koulutus yhdistyy. Jokaiselle opiskelijalle räätälöidään sopiva opintopolku.
Oppilaitoksia palkitaan sekä opiskelijan valmistumisesta että työllistymisestä. Tulevaisuudessa 35 prosenttia rahoituksesta tulisi suoritettujen tutkintojen tai tutkinnon osien mukaan ja 15 prosenttia työllistymisen tai jatko-opintoihin siirtymisen perusteella. Nykyisin tulosrahoitus muodostaa vain kolmisen prosenttia oppilaitosten rahoituksesta.
Ammatillisten tutkintojen määrä vähenee yli puolella. Kun tutkintoja on nykyisin 351, pärjätään tulevaisuudessa 164 tutkinnolla.