Päiväkotien ryhmäkokojen kasvattaminen saattaa pahimmillaan johtaa kiusaamisen lisääntymiseen, varoittaa Helsingin yliopiston varhaiskasvatuskoulutuksen johtaja Nina Sajaniemi.
Koska lapsilla ei vielä ole omia taitoja säädellä stressiä, he tarvitsevat Sajaniemen mukaan siihen aikuisen tukea ja ohjausta. Jos aikuista ei ole saatavilla, kun lasta harmittaa tai kaverin kanssa tulee riitaa, lapsi reagoi joko pakenemalla tai taistelemalla. Tämä saattaa aiheuttaa käyttäytymismalleja, jotka toistuessaan lisäävät kiusaamista.
- Jos lapsi pääsee kielteisellä käyttäytymismallilla tavoitteeseensa eli saa vaikka haluamansa lelun, käyttäytymismalli vahvistuu. Tämä on lapselle ihan normaalia. Aikuisen pitäisi ohjata tilanne toisenlaiseksi, Sajaniemi sanoo.
Aikuista tarvitaan myös leikeissä
Lastentarhanopettaja Sanna Tilli on nähnyt työssään läheltä, mitä tapahtuu, kun aikuisella ei ole lapselle tarpeeksi aikaa. Huomionhakuiset lapset saattavat paiskella leluja ja korottaa ääntään. Kova äänenkäyttö jatkuu sen jälkeenkin, kun lapsi on siirtynyt isosta ryhmästä pienempään.
- Isoissa ryhmissä lapsilla saattaa olla puutteita leikkitaidoissa. Kun aikuinen ei ole mukana tukemassa leikkiä ja auttamassa sosiaalisissa tilanteissa, joita leikkiessä käsitellään, lapset jäävät yksin selviämään, Tilli sanoo.
Hallitus suunnittelee nostavansa yli 3-vuotiaiden lasten päivähoitoryhmien enimmäiskokoa. Jatkossa yksi työntekijä saattaa hoitaa seitsemän lapsen sijaan kahdeksaa lasta.
Sajaniemi pitää hallituksen suunnitelmaa järjettömänä. Tilli ihmettelee, miten ryhmiä voidaan kasvattaa, kun päiväkotien kaikki tilat ovat jo käytössä. Hänen mielestään muutos kuormittaisi myös työntekijöitä, kun työtä ei voi tehdä niin laadukkaasti kuin haluaisi.
Vesittääkseen hallituksen suunnitelmat Tilli perusti yhdessä kollegansa Anni-Maija Blomqvistin kanssa Vain kaksi kättä -kampanjan, jonka avulla hallitusta vaaditaan luopumaan päiväkotien ryhmäkokojen kasvattamisesta. Kampanjan tueksi järjestettiin keskiviikkona mielenosoituksia useilla paikkakunnilla.
Eniten kärsivät arat ja levottomat
Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo, että hallituksen suunnitelma toimii vastoin sitä, minkä tutkimus osoittaa olevan lapselle hyödyksi.
- Tutkimukset ovat osoittaneet jo 70-luvulta asti, että jos lapsi joutuu ikäänsä nähden liian suureen ryhmään, aggressiivisuus ryhmässä kohoaa.
Suuressa ryhmässä myös meteli kasvaa, mikä Keltikangas-Järvisen mukaan aiheuttaa stressiä ja vaikuttaa haitallisesti lapsen kognitiiviseen kehitykseen, älykkyyteen, muistiin ja ennen kaikkea keskittymiskykyyn.
Sajaniemen mukaan jokaisessa ryhmässä on lapsia, jotka ovat haavoittuvia ja joiden kehitys alkaa vaarantua enemmän kuin toisten. Kun lapsia on liikaa ja koulutettua henkilökuntaa liian vähän, eniten kärsivät arat ja vetäytyvät lapset sekä levottomat lapset, jotka reagoivat olemalla rauhattomia ja uhmakkaita.
Hän muistuttaa, että varhaiskasvatuksessa tehdyt laiminlyönnit kertaantuvat monin verroin myöhemmissä vaiheissa.
- Vuodet ennen kouluikää ovat ratkaisevia terveen kehityksen ja myöhempien vaikeuksien ennaltaehkäisemisen kannalta. Aivotutkimus, kehityksellinen tutkimus ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus näyttävät sen todella vahvasti, Sajaniemi sanoo.
