Suuri osa Ro­va­nie­men kau­pun­gin­val­tuu­te­tuis­ta har­kit­see vielä eh­dok­kuut­ta maa­kun­ta­vaa­leis­sa – epä­var­muus haittaa pää­tök­sen­te­koa

Suuri osa Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsenistä harkitsee vielä ehdokkuuttaan maakuntavaaleissa. Vain kymmenen valtuutettua ilmoittaa jo päättäneensä, että osallistuu vaaleihin. Kuusi valtuutettua on puolestaan päättänyt, että ei lähde ehdokkaaksi.

Uusi Rovaniemi lähetti maakuntavaalien ehdokkuutta koskevan kyselyn kaikille Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsenille. Kyselyyn vastasi 34 valtuutettua 51 valtuutetusta.

Ensimmäiset maakuntavaalit on suunniteltu järjestettäväksi lokakuussa, mutta vaalien toteutuminen on vielä epävarmaa. Vaalit järjestetään, jos eduskunta hyväksyy sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät lait heinäkuun alkuun mennessä.

"Todella erikoinen tilanne"

Epävarmuus vaalien järjestämisestä näkyy kaupunginvaltuutettujen vastauksissa. Muun muassa kristillisdemokraattien Riitta-Maija Hokkanen toteaa vaalien epävarmuuden haittaavan päätöksentekoa. Myös kokoomuksen Juhani Juuruspolvi sanoo odottavansa eduskunnan päätöstä vaalien järjestämisestä.

SDP:n Mikkel Näkkäläjärvi sanoo päättävänsä mahdollisesta ehdokkuudesta, kunhan tietää, mistä maakunnat päättävät ja tuleeko vaaleja ylipäätään. Näkkäläjärvi pitää epävarmaa tilannetta todella erikoisena ja demokratian kannalta ongelmallisena.

”Suomessa ei ole edes lakia, ja syksyllä pitäisi olla vaalit. Ei länsimaisessa demokratiassa pitäisi näin toimia”, Näkkäläjärvi sanoo.

Pitkän linjan vaikuttajista Antti Liikkanen (sd.) ja Jaakko Huttunen (vas.) uskovat, että vaaleja ei järjestetä lainkaan. Liikkanen kuitenkin harkitsee vielä ehdokkuutta, jos vaalit järjestetään.

"Historiallisen suuri muutos"

Ehdokkaaksi aikovat perustelevat päätöstään vaalien historiallisuudella ja maakunnallisen päätöksenteon merkittävyydellä. Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liisa Ansala (kesk.) muistuttaa, että uuden aluehallinnon tason rakentaminen on ainutlaatuista.

”Haluan olla mukana päättämässä Lapin maakunnan rakentamisesta. Olen myös hyvin kiinnostunut näkemään, miten sote-palvelut organisoidaan ja minkälaiseksi palvelut muodostuvat käyttäjien kannalta katsottuna”, Ansala sanoo.

Muutos tulee olemaan historiallisen suuri, muistuttaa myös Kalervo Björkbacka (ps.) ja perustelee ehdokkuuttaan sillä, että häntä kiinnostaa maakunnan etu. Myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) huomauttaa, että toteutuessaan maakunta järjestää merkittävän osan lappilaisten palveluista.

"Kaksi tasoa riittää"

Kaupunginvaltuutetuilta kysyttiin myös, näkevätkö he mitään haittaa siinä, että sama henkilö voi toimia sekä kunnanvaltuutettuna että maakuntavaltuutettuna ja mahdollisesti vielä kansanedustajana.

Nykylain mukaan tämä on mahdollista, mutta asia on herättänyt keskustelua. Rkp on ehdottanut, että kansanedustajat eivät asettuisi ehdolla maakuntavaaleissa, koska yhden ja saman ihmisen ei pitäisi osallistua päätöksentekoon kolmella eri tasolla.

Valtaosa kyselyyn vastanneista näkee vähintään ajankäytöllisiä ongelmia siinä, että yksi henkilö hoitaa luottamustehtäviä monella tasolla.

”Kaksi tasoa riittää, sillä asiat vaativat perehtymistä. Sama henkilö ei ehdi tunnollisesti hoitaa kaikkea”, sanoo Maarit Simoska (kesk.)

"Vallan keskittyminen ei ole hyväksi"

Monet näkevät, että tilanteesta voi seurata myös eturistiriitoja, jääviyttä ja vallan keskittymistä. Terhi Heikkilä (ent. Suoraniemi, sd.) ennustaa, että kunnanvaltuutettu ja maakuntavaltuutettu joutuvat todella pähkäilemään eturistiriitojen kanssa.

Susanna Junttila (kesk.) toteaa, ettei ole hyväksi, jos valta keskittyy samoille ihmiselle eri tasoilla. Keskustan Anja Joensuu ja Riku Tapio sekä SDP:n Mikkel Näkkäläjärvi, Maria-Riitta Mällinen ja Eemeli Kajula katsovat, että luottamustehtäviä tulisi rajata niin, että yksi henkilö voi toimia korkeintaan kahdella tasolla. Myös Sara Tuisku (kok.) toivoo ratkaisua kysymykseen.

”On ongelmallista päätöksenteon kannalta, jos päättäjät ovat päättämässä samoista asioista monen pöydän ympärillä”, Tuisku sanoo.

"Laaja-alainen perehtyminen hyödyksi"

Kaikki eivät kuitenkaan näe asiassa ongelmaa. Muun muassa Heikki Autto sanoo, että päättäjän laaja-alainen perehtyminen asioihin on ennemminkin hyödyksi kuin haitaksi. Myös Vesa Puurosen (vas.) mielestä on vain hyväksi, että ihmisillä on mahdollisuus katsoa yhteiskuntaa monesta eri näkökulmasta.

Myöskään Liisa Ansala ei näe ristiriitaa siinä, että sama henkilö on sekä kunta- että maakuntavaltuutettu. ”Varsinaisessa päätöksenteossa täytyy kuitenkin miettiä jääviyskysymyksiä, koska samoista asioista ei voi päättää monella puolen pöytää.”