Lapin Kansa ottaa pääkirjoituksessaan (25.5.) voimakkaasti kantaa erilaisten isoja investointeja vaativien, taloudellisesti merkittävien hankkeiden luvitusprosesseihin. Yhtenä tarkoituksen lienee keskustelun kirvoittaminen Lapin luonnonvaroja hyödyntävien suurhankkeiden luvitusprosessin kehittämisestä, ja siinä kirjoittaja onnistuu.
Vaatimus ympäristölupakäytäntöjen nopeuttamista, mikä tarkoittaa käytännössä niiden laadun huonontamista, on outo siinäkin mielessä, että kaivosalan yritykset kehuvat Suomen ympäristölainsäädäntöä maailman parhaaksi.
Pääkirjoittaja ei ilmeisesti ole tietoinen siitä, että lupaprosessin sujuvuuteen vaikuttavat lupahakemusten ja niihin liittyvien selvitysten oikeellisuus ja laatu. Valitettavasti kehnoista lupahakemuksista on runsaasti näyttöä, kuten Hannukaisen, Sakatin ja Suhangon tapaukset ovat osoittaneet.
Sama koski myös Kemijoki Oy:n teettämiä luontoselvityksiä, jotka olivat puutteellisia ja jäivät osittain kesken. Sierilää ei kaatanut, eikä muitakaan hankkeita kaada luvitusprosessin kankeus, vaan yhtiön tekemien hakemusten heikko laatu. Lisäksi hanke olisi vahingoittanut vakavasti ympäristöä ja jokivarren asukkaiden elinmahdollisuuksia.
Ympäristölupaviranomaiset toimivat Suomen lainsäädännön puitteissa. Kyseinen lainsäädäntö on luotu suojelemaan kansalaisten perusoikeuksia sekä ympäristömme ja luontomme monimuotoisuutta.
Valitusoikeus sekä ympäristö- ja muiden selvitysten laadun tarkkailu on liian suuressa määrin jäänyt kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen harteille. Niiden ansiosta monia ympäristölle vahingollisia hankkeita on saatu estettyä.
Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille, myös Lapin Kansan pääkirjoittajalle.
Pääkirjoituksessa vaadittiin vihreän siirtymän sateenvarjon alle naamioituneiden hankkeiden lupaprosessien sujuvoittamista ja kansalaisten lainmukaisten oikeuksien kaventamista ja suoranaista poistamista. Suomen demokratian olennaisena kulmakivenä on se, että kansalaiset voivat vaikuttaa tehokkaasti heitä koskeviin päätöksentekoprosesseihin.
Haluaako Lapin Kansan pääkirjoittaja tuoda Suomeen itärajan takana vallitsevan hallintokulttuurin?