Suomen susikannan painopiste on siirtynyt idästä länteen, käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimmassa susikanta-arviossa. Länsi-Suomessa oli maaliskuussa 16 laumaa ja yhteensä 108–122 sutta.
Pohjanmaalla uusi kanta-arvio ei tullut yllätyksenä. Susista on tehty enemmän näköhavaintoja kuin aikaisemmin lähihistoriassa, ja Riistakeskukseen on tullut enemmän poikkeuslupahakemuksia.
– Aikaisemmin on tullut muutamia hakemuksia vuosittain, nyt määrä on kolmin- tai nelinkertainen. Lupaa on haettu turvallisuusperustein, Riistakeskuksen riistapäällikkö Mikael Luoma Pohjanmaalta kommentoi STT:lle.
Luoma korostaa, että susi on aiheuttanut Pohjanmaalla vähän vahinkoja, ja ne herättävät erityisesti huolta. Susien reviireillä asuvaa saattaa hämmentää se, että koko maassa on verrattain vähän susia ja se, että susi on "tiukasti suojeltu". Luoman mukaan susien läsnäolo itsessään hyväksytään, mutta niiden määrää kritisoidaan.
– Ihmiset ovat tottuneet elämään ilman sutta, ja yhtäkkiä elämässä joudutaan ottamaan huomioon sudet. Koiraa ei voi enää pitää samalla tavalla vapaana etenkään öisin.
Kun susia tavataan asutusalueella, niitä vastaan on tehty karkotustoimenpiteitä. Ensisijaisesti etsitään muita ratkaisuja kuin suden tappaminen, Luoma toteaa.
Riistakeskuksen mukaan sen myöntämillä poikkeusluvilla koko maassa tapettiin kuusi sutta viime vuonna.
Liikkuvainen eläin
Uuden arvion mukaan kannan kokonaismäärä on 165–190 sutta. Maaliskuussa Suomessa oli yhteensä 20 susilaumaa.
On hyvä, että susikanta on elpynyt, kommentoi Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan Harri Hölttä. Höltän mukaan susi vaikuttaa monipuolisesti luonnon monimuotoisuuteen. Se pitää esimerkiksi kurissa supikoira- ja kettukantoja.
– Olisi hienoa, jos nyt opittaisiin elämään susien kanssa rauhallisemmin. Aiemmin, kun susikanta on palautunut tälle tasolle, se on ammuttu alas joko laillisesti tai laittomasti.
– Susi on erittäin liikkuvainen eläin. Se voi liikkua kymmeniä kilometrejä päivässä. Yksi ja sama susi jättää aika paljon jälkiä yhden päivän aikana. Se voi sitten tuntua, että susia on joka paikassa, Hölttä pohtii STT:lle.
Ministeriöstä päivitetty hoitosuunnitelma
Maa- ja metsätalousministeriön vähimmäistavoite on, että Suomen rajojen sisällä olisi 25 laumaa, ministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi kertoi Luken tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. Tähän laskettaisiin puolet laumoista, jotka liikkuvat Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin. Kun kanta on vähimmäistavoitteessa, metsästys- ja poikkeuslupien myöntäminen on helpompaa, Niemi toteaa.
Maa- ja metsätalousministeriö aloittaa syksyllä selvitystyön, joka toimii pohjana päivitetylle susikannan hoitosuunnitelmalle, kertoo Niemi. Uuden hoitosuunnitelman olisi tarkoitus lähteä kierroksella keväällä.