Taloja uhkaa homehtuminen ja siltoja sortuminen. Rakentamisessa syntyy jatkuvasti sutta, jonka korjaaminen tulee usein purkamista kalliimmaksi. Mistä maasta mahtaa olla kyse? Väärin, vastaus ei ole Venäjä, vaan Suomi.
Kansallinen homeongelma on saanut rinnalleen toisen, kenties yhtä ison murheenkryynin. Liikennevirasto tutki kahdeksantoista 2011–16 rakennettua siltaa, joista peräti kuudesta – joka kolmannesta – löytyi huomattavia betonin lujuuspuutteita. Mikä pahinta, ongelmaa ei voi rajata tiettyyn siltatyyppiin, betonin toimittajaa tai urakoitsijaan. Näyttääkin siltä, että kyse on uudesta rakentamisen ongelmasta, jonka laajuus ja syyt ovat vielä arvoituksia.
Liikennevirasto aikoo tutkia maantiesiltojen lisäksi rautatiesillat. Tutkittavaa riittää, sillä Suomessa on rakennettu pelkästään viiden viimeisen vuoden aikana lähes 650 betonisiltaa. Pahimmassa tapauksessa edessä on mittava purku- ja korjausurakka, jonka kustantajaksi voi joutua veronmaksaja.
Siltaongelmaan törmättiin ensimmäisen kerran viime kesänä Kemijärvellä, missä valmis rautatiesilta jouduttiin purkamaan, kun betoni todettiin hauraaksi. Sama vika pysäytti Turussa keskussairaalan laajennustyömaan.
Yksi nyt Liikenneviraston haaviin jääneistä susisilloista on Rovaniemelle nelostien remontin yhteydessä valmistunut Veitikan risteyssilta. Tämä on herättänyt epäilyksiä siitä, seitsemässä muussakin, uudessa sillassa on lujuusongelmia (LK/PS 3.1.). Purkutyöt voidaan välttää, mutta vika lyhentää siltojen käyttöikää, joka on määritelty sadaksi vuodeksi. Heikko betoni kestää toistaiseksi normaalin liikenteen, mutta estää raskaat erikoiskuljetukset.
Betonirakentaminen on vanha perustaitolaji, joka on hallittu Suomessa jo useamman sukupolven ajan. Minne taito on kadonnut? Tätä ihmettelevät siltojen maksajien lisäksi siltarakentamisen ammattilaiset.
Epäilykset eivät kohdistu suunnitteluun, vaan lähinnä betonin valmistajiin ja siltatyömaiden valvontaan eli laaduntarkkailuun. Tutkimattakin lienee selvää, että valvonnassa on ollut puutteita. Jos se olisi toiminut, lujuusongelma olisi paljastunut viimeistään rakennusvaiheessa.
Liikennevirasto on puhutellut betonintoimittajat ja aikoo ripittää myös betonin laadunvarmistuksesta vastaavat. Veronmaksaja voi vain toivoa, että tämä riittää palauttamaan siltarakentamistaidon tasolle, joka Suomessa oli silloin kun rakentamisessa arvostettiin laatua hintaa enemmän.