Suojelupoliisi kiirehtii parhaillaan eduskunnassa olevia tiedustelulakeja, joiden myötä se pääsisi valvomaan Suomen rajat ylittävää tietoliikennettä ja tekemään salaista tiedonhankintaa. Supo toi keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessaan esille puutteellisen kykynsä valvoa ja torjua esimerkiksi Suomeen kohdistuvaa vieraiden valtioiden kybervakoilua, joka lisääntyy koko ajan.
– Suomalaisilla viranomaisilla ei ole tällä hetkellä pääsyä tietoverkkoihin niin, että voisimme havaita näitä valtiollisia kyberhyökkäyksiä. Tähän tiedustelulainsäädäntö tuo parannusta, perustelee supon päällikkö Antti Pelttari.
Tiedustelulakien tultua voimaan periaate on, että suomalaisten välistä viestiliikennettä ei käytetä. Pelttarin mukaan on kuitenkin todennäköistä, että sellaistakin aika ajoin eteen tulee.
– Silloin se täytyy heti hävittää, eikä sitä käsitellä. Tässä mielessä suomalaisten keskinäisen viestinnän suoja säilyy. Meille tulee myös selkeät säännöt, milloin henkilölle ilmoitetaan siitä ja milloin ilmoitusta voidaan lykätä tai milloin ei tarvitse ilmoittaa ollenkaan. Jatkossa suomalaiset voivat myös kääntyä tiedusteluvaltuutetun puoleen ja pyytää tarkistamaan, onko supo toiminut lainmukaisesti.
Henkilötiedustelulain lain myötä suomalaiset agentit saavat enemmän valtuuksia ulkomailla. Onko heillä lupa rikkoa ulkomaan lakia?
– Se on erittäin vaikea juridinen kysymys, koska siinä, miten toinen valtio suhtautuu toisen valtion tiedustelutoimintaan on suuria eroja valtioiden kesken. Hyvinkin lainausmerkeissä viaton toiminta voidaan jossakin maassa katsoa laittomaksi. Siksi tiedustelu noudattaa Suomen lainsäädännön periaatteita ja kansainvälisiä ihmisoikeusperiaatteita, Pelttari muotoilee.