Helsingin Ratakadulla sijaitsevissa suojelupoliisin (supon) toimitiloissa valmistaudutaan jo täyttä päätä tiedustelulakien voimaantuloon. Supon kokoomustaustainen päällikkö Antti Pelttari kertoo Lännen Medialle, että tulevia tiedusteluvaltuuksia varten on jo tehty laitehankintoja.
Samaan aikaan henkilöstöä on rekrytoitu suojelupoliisin sisältä tiedustelun toteuttamiseen. Pelttarin mukaan lain voimaantuloon varaudutaan teknisesti ja henkilöstöä kouluttamalla.
– Olemme järjestelleet toimintaamme siten, että kykenisimme toteuttamaan lakia heti sen tultua voimaan, Pelttari sanoo.
Hän katsoo, että uusia toimivaltuuksia tarvittaisiin kiireellisesti esimerkiksi kybervakoilun torjunnassa.
– Lakien kiireellinen hyväksyminen olisi erittäin perusteltua.
Tiedustelulain myötä supolle olisi luvassa myös merkittävä lisärahoitus. Supon kokonaismääräraha ensi vuodelle on 42 miljoonaa euroa.
Tiedustelulakien tullessa voimaan supon budjettiin tulee pysyvästi noin kymmenen miljoonan euron lisäys. Lisäksi Supo saa tiedustelulakeihin liittyen kymmenen miljoonan euron kertaerän muun muassa laitehankintoja varten.
Tällä hetkellä supossa on noin 400 työntekijää. Heistä noin puolet on poliisikoulutuksen saaneita. Vielä 2010-luvun alussa supon työntekijämäärä oli vain hieman yli 200 henkeä.
Ei vanhene koskaan
Pelttarin mukaan yksi esimerkki tiedustelulakien tarpeellisuudesta on vuonna 2013 esiin noussut vakoilutapaus. Siinä valtiollinen taho oli onnistunut murtautumaan ulkoministeriön tietojärjestelmään ja varastamaan salassa pidettäviä tietoja.
Supo on tutkinut tapausta jo neljän vuoden ajan törkeänä vakoiluna. Se ei vanhene rikoksena koskaan. Pelttari kuvaa tapausta Suomen itsenäisen historian vakavimmaksi vakoilurikokseksi.
– Meillä ei ole riittävää omaa havainnointikykyä tällaisten rikosten varalta, joka on aika kestämätön tilanne.
– Kuilu supon tehtävien ja käytössä olevien toimivaltuuksien välillä on kasvanut, hän sanoo.
Ulkoministeriön tietomurtoon liittyvä tutkinta on edelleen arkaluontoinen aihe. Supo ei pysty täsmentämään esimerkiksi varastetun asiakirjamateriaalin määrää.
Onko tutkinnassa edistetty vuoden 2014 tilanteesta?
– Tämän (verkkovakoilu-) ilmiön tuntemuksessa on edistytty.
Pelttarin mukaan Supo olisi valmis julkistamaan ulkoministeriön tapauksesta uutta tietoa, jos tutkinnassa saataisiin esiin selvää näyttöä tekijöistä.
– Kyllä periaatteena on esimerkiksi ilmatilaloukkausten ja muiden osalta, että niistä kerrotaan julkisuuteen.
– Jos olisi kiistatonta näyttöä (vakoilijatahoista), niin varmaan sillä tiedolla tultaisiin julkisuuteen.
"Operatiivista tietoa"
Pelttari näkee keskeisenä perusteena tiedustelulaille sen, että usein havaitaan toimintaa, jossa ei ole selkeää rikosta.
– Nykyisillä toimivaltuuksilla ei ole sellaisissa tapauksissa keinoja tiedonhankintaan.
Tiedustelulain myötä supo voisi lähettää henkilöitä tiedustelutehtäviin myös ulkomaille. Ulkomaille lähetettävien tiedustelijoiden määrää tai tulevia asemapaikkoja ei kerrota julkisuuteen. Pelttarin mukaan kyse on operatiivisesta tiedosta.
– Tärkeintä on, että saamme toimivaltuudet ja tiedonhankinta ulkomailla vahvistuu. Sitä emme tule koskaan avaamaan julkisuudessa, että mitä se tiedustelu ulkomailla käytännössä tarkoittaa, hän toteaa.
Ulkomaantiedusteluun on jo budjetoitu rahaa, mutta summia ei kerrota.
– En lähde ottamaan siihen kantaa. Euroopassa on muutamissa maissa tällainen yhdistetty kotimaan turvallisuus- ja ulkomaantiedustelupalvelu. Sitä mallia olemme rakentamassa.
Supo panostaa jatkossakin verkkovakoilun torjumisen lisäksi myös kenttätoimintaan.
– Perinteinen laiton tiedustelu- ja vakoilutoiminta ei ole hävinnyt mihinkään, mutta sen rinnalle on tullut verkon kautta tapahtuvaa vakoilua. Totta kai meidän täytyy ottaa molemmat huomioon.
"Kovin keinomme"
Millainen on supon vastavakoilutoiminnan tulos?
Pelttari ei avaa sitä, kuinka monta diplomaattistatuksella työskentelevää henkilöä Suomi on karkottanut viimeisen viiden tai kymmenen vuoden aikana Supon paljastavan toiminnan ansiosta.
– Kovin keinomme on diplomaattistatuksella olevan henkilön karkottaminen. Meillä on käytössä myös monia muita keinoja, mutta emme tuo näitä asioita julkisuuteen.
Supon valvonta muuttuu, mikäli tiedustelulait hyväksytään. Eduskuntaan perustettaisiin lain myötä tiedusteluvalvontavaliokunta. Pelttarin mukaan tiedusteluvalvontavaliokunnalla on oikeus salassa pidettävään tietoon aina korkeimpaan turvaluokkaan saakka.
Ei viittausta Airiston Helmeen
Tällä viikolla julkisuudessa on ollut laajasti esillä strategisesti tärkeiden kohteiden läheltä maakauppoja tehnyt Airiston Helmi.
Eduskunnan hallintovaliokunta pyysi vuonna 2016 supolta asiantuntijalausuntoa, joka liittyi ulko- ja turvallisuuspoliittiseen sekä sisäisen turvallisuuden selontekoihin. Pelttari nosti lausunnossa esiin yhtenä hybridivaikuttamisen keinona ulkomaalaisten Suomessa tekemät maakaupat.
Lausunnon mukaan Suomessa havaitaan jatkuvasti toimenpiteitä, joissa saattaa olla kyse valmistautumisesta vaikuttamiseen kriisitilanteissa.
”Tällaisesta voi olla kyse maakaupoissa, joissa ei näyttäisi olevan liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöarvoon liittyvää logiikkaa. Vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voi kuitenkin rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa”, Pelttari totesi lausunnossa vuonna 2016.
Hän sanoo, että tuolloin tehty perusarvio on yhä voimassa. Vuoden 2016 lausunnossa ei Pelttarin mukaan ollut kuitenkaan kyse Airiston Helmestä.
– En viitannut (Airiston Helmeen). Lausunto oli yleisellä tasolla.
Onko Suomessa oltu liian sinisilmäisiä maakauppojen suhteen?
– Yleisellä tasolla voin sanoa, että olemme varautuneet hyvin perinteisiin ja vaikkapa sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyviin uhkiin. Nyt on tarpeen kehittää järjestelmäämme niin, että se kykenee reagoimaan muuttuviin uhkiin, Pelttari sanoo.