Hallitus pyrkii saamaan osansa EU:n investointisuunnitelmasta, jonka kokoaminen on komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen (kok.) vastuulla. Ohjelman avulla Suomi voisi esimerkiksi lisätä pk-yritysten rahoitusta tai perustaa kansallisen kasvurahaston.
Uusi hallitus suhtautuu komission lippulaivahankkeeseen selvästi myönteisemmin kuin edeltäjänsä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on kehunut suunnitelmaa vuolaasti. Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) kävi hallitusneuvottelujen aikana Brysselissä neuvottelemassa aiheesta Kataisen kabinetin kanssa.
Hallitusohjelman mukaan "Suomi hyödyntää Euroopan investointisuunnitelman mahdollisuudet". Konkreettisia linjauksia ei ole vielä tehty.
Investointiohjelma pyrkii vipuamaan julkisen siemenrahan avulla investointeja yli 300 miljardin euron arvosta. Tätä varten perustetaan riskisijoitusrahasto Euroopan investointipankin (EIP) yhteyteen.
Rahastoon kohdistuu paljon epäilyksiä. Suomessa virkamieslähteet huomauttavat, että korkotaso on matalalla ja rahoitusta on hyvin saatavilla muutenkin.
Kataisen mukaan rahaston houkuttelevuus perustuu siihen, että se kantaa mahdolliset tappiot ensimmäisenä.
- Pankit rahoittavat tavanomaisia projekteja aika hyvin, mutta korkeamman riskin rahan saaminen on aika kiven alla monessa jäsenmaassa, Katainen sanoo STT:lle puhelimitse Tallinnasta.
Rahaston alkupääoma tulee osin EU-budjetista, joten viime kädessä tappioista vastaa veronmaksaja. Vastineeksi ohjelma yrittää helpottaa Euroopan kroonista investointivajetta ja luoda siten kasvua ja työpaikkoja.
"Ratkaisevaa rahoitusta"
Rahasto myöntää riskirahoitusta muun muassa uusiutuvan energian investointeihin. Metsä Groupin sellutehdashanke Äänekoskella on saanut Euroopan investointipankilta 200 miljoonan euron lainan. Samalla yhtiölle luvattiin 75 miljoonan euron takaus uudelta riskirahastolta.
Rahaston pitäisi tukea vain hankkeita, jotka eivät muuten toteutuisi. Äänekosken biotuotetehdas on 1,2 miljardin euron investointi. Metsä Fibren talousjohtajan mukaan EIP:n laina ja takaus muodostavat yhdessä keskeisen rahoituskanavan – muiden ratkaisevien lähteiden, kuten Finnveran tuen ja pankkirahoituksen ohella.
- Kun on neljä-viisi isoa ratkaisevaa palaa, jokainen omalta osaltaan on ollut mukana ratkaisemassa sitä, Mikael Westerlund sanoo.
