Suomesta valitaan EU-parlamenttiin vuoden 2019 vaaleissa 14 edustajaa nykyisen 13:n sijaan, jos paikkajako toteutuu Britannian EU-eron jälkeen kuten asiaa koskeva mietintöluonnos ehdottaa.
Mietintöluonnoksen ovat laatineet kahden suurimman parlamenttiryhmän, keskustaoikeiston ja sosialistien, raportoijat Danuta Hübner (EPP) ja Silva Pereira (S&D).
He ehdottavat, että EU-parlamentin jäsenmäärä pudotetaan 700:aan, kun se nyt on 751 puhemies mukaan lukien.
Briteillä on EU-parlamentissa nyt 73 jäsentä eli meppiä. Niistä 51 paikkaa jätettäisiin täyttämättä.
–Periaatteena on se, ettei mikään maa menetä paikkojaan eikä väkiluvultaan pienemmällä maalla voi olla enempää meppejä kuin sitä suuremmalla maalla, sanoo keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän lehdistöneuvonantaja Pete Pakarinen .
Mietinnöstä äänestetään EU-parlamentissa marraskuussa tai joulukuussa. Joitakin muutoksia voi tulla, mutta Pakarinen uskoo päälinjan olevan se, mitä kahden suurimman ryhmän raportoijat ehdottavat.
–Liberaalit haluaisivat väkisin tuoda vaaleihin myös yleiseurooppalaisen listan, jossa joitakin kymmeniä paikkoja jaettaisiin äänestämällä toisella äänestyslipulla. Tällä ei ole kuitenkaan läpimenomahdollisuuksia, Pakarinen arvioi.
EU-parlamentin jäsenmäärän ratkaisee Eurooppa-neuvosto, jonka on saatava aikaan siitä yksimielinen päätös. Se tarkoittaa sitä, että EU-parlamentin käsittelyn jälkeen asiasta käydään vielä jäsenmaiden keskinäinen vääntö.
Seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään kesän kynnyksellä 2019.