Suomi on valmis ottamaan vastaan komission esityksen mukaiset noin 2 400 turvapaikanhakijaa. Hallituspuolueet eivät kuitenkaan suostu komission vaatimukseen siitä, että turvapaikanhakijoita jaettaisiin sitovalla ja pysyvällä menettelyllä.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan jokaisen maan pitää voida päättää oma osuutensa komission 120 000 turvapaikanhakijan kiintiöstä.
- Haluamme olla solidaarisia ja hoitaa oman osuutemme, mutta päätämme osuudestamme itse, Sipilä sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa perjantaina.
EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantaa aamulla, ja lopullisesti se määritellään suuressa valiokunnassa iltapäivällä. EU-maiden sisäministerien on määrä päättää asiasta maanantaina.
EU-komissio sekä Saksa ja Ranska ovat edellyttäneet sitovaa menettelyä turvapaikanhakijoiden jakamisesta.
- Olen käynyt (Suomen kannasta) alustavia keskusteluita kollegojen kanssa, ja tämä on hyvin ymmärretty kanta, Sipilä kertoi.
Sisäministeri Petteri Orvon (kok.) mukaan EU:ssa olisi ymmärrystä vapaaehtoiselle menettelylle, mutta Suomi seuraa hänen mukaansa tiiviisti kantojen kehitystä.
- Jos me hyväksyisimme pysyvän taakanjaon, antaisimme merkittävän uuden vallan komissiolle. Mielestäni on erittäin perusteltua, että EU-maat pyrkivät ensin vapaaehtoisuuden pohjalta pääsemään samaan lopputulokseen.
Myös perussuomalaiset hyväksyy puheenjohtaja Timo Soinin mukaan osallistumisen vastuunjakoon.
- Vapaaehtoisuuden pohjalta voidaan edetä ja se on paras tapa, Soini sanoi.
Soini painotti, että Suomi ei voi hyväksyä pakottavaa menettelyä. Viime kerralla puolue äänesti myös vapaaehtoista osallistumista vastaan.
Tukien tasoa selvitetään
Hallitus on linjannut useita toimia, joilla se reagoi pakolaiskriisiin. Suomeen arvioidaan tulevan tänä vuonna jopa 30 000 turvapaikanhakijaa, tällä hetkellä yli 200 päivässä.
Tarkoituksena on pikaisesti selvittää, pitäisikö maahantulijoille maksettavia etuuksia laskea. Myös tarkastuksia EU-sisärajoille saatetaan lisätä, suojelupoliisin resursseja vahvistetaan ja perheenyhdistämisen kriteereitä tiukennetaan.
EU-tasolla Suomi kannattaa muun muassa turvallisten maiden listan laatimista, jonka nojalla esimerkiksi Balkanin maista ja Turkista tulleiden turvapaikanhakijoiden hakemukset voidaan käsitellä nopeutetussa järjestyksessä.
Lisäksi Suomen mielestä on syytä perustaa EU:n yhteisiä käsittelykeskuksia, jotta EU:n alueelle tulevat turvapaikanhakijat saadaan rekisteröityä.