Huikea matka. Tämä on kiekkoklisee, mutta se pitää Nuorten Leijonien kohdalla absoluuttisesti paikkansa.
Tuo matka päättyi kultajuhliin MM-kotikisoissa, kun Suomi kukisti loppuottelussa Venäjän 4–3. Voittomaalin teki jatkoajalla Kasperi Kapanen, joka oli esiintynyt vaisuhkosti turnauksen alussa ja nousi nyt esiin tärkeällä hetkellä.
Venäjä tasoitti ottelun vain kuusi sekuntia ennen kolmannen erän päättymistä, kun Suomi ei saanut purettua painetta puolustuspäästään. Kapteeni Mikko Rantanen oli vienyt ylivoimaalillaan Suomen 3–2-johtoon pari minuuttia aiemmin.
MM-kotikisoissa Suomi voitti maailmanmestaruuden myös vuonna 1998. Silloin vastassa oli niin ikään Venäjä, jonka Niklas Hagman upotti jatkoaikamaalillaan. Nuorten maailmanmestaruuden Suomi on voittanut myös vuosina 1987 ja 2014.
Tehotrio taas iskussa
Tiistain Venäjä-väännössä Suomen tehotrio Patrik Laine–Sebastian Aho–Jesse Puljujärvi oli jälleen Suomelle kaikki kaikessa. Tapparan maaliruisku Patrik Laine sivalsi Suomen avausmaalin, Kärppien Sebastian Aho tykitti tärkeän 2–2-tasoitusmaalin, ja pistehai Jesse Puljujärvi oli syötöillään juonimassa näitä täysosumia.
Merkillepantavaa Suomen otteissa läpi turnauksen oli sitkeys ja sitoutuneisuus. Joukkue nousi useaan kertaan tappioasemasta voittoon. Niin se teki myös loppuottelussa. Joukkueen henkinen kantti ja venymiskyky oli esimerkillistä. Pelaajat toistivat usein olleensa kärsivällisiä ja luottaneensa sovittuihin asioihin, eikä tuo ollut pelkkää sanahelinää.
Usea Suomen pelaaja kehui turnauksen edetessä myös joukkueen yhteishenkeä. Hyvä henki heijastui myös kaukalossa, sillä Suomen parhaat yksilöt kiekkoilivat yhtenäisesti koko joukkueen hyväksi.
Usko omaan tekemiseen oli kova. Puolustaja Niko Mikkola ilmoitti ykskantaan voitokkaan välierän jälkeen, että kultaa otetaan. Takavuosina tuollainen olisi tulkittu suomalaispelaajalta ylimielisyydeksi, mutta Mikkolan suusta se kuulosti terveeltä itsevarmuudelta.
Ratkaisijoiksi ratkaisuhetkillä
Ahon johtama tehoketju kantoi Suomea reppuselässään suuressa osassa turnauksen otteluista, mutta myös muut kentälliset ottivat vastuuta tuloksenteosta kriittisillä hetkillä. Ruotsia vastaan pelatussa välieräottelussa ratkaisijan rooliin nousivat Antti Kalapudas, sekä suurella kohulla Pohjois-Amerikan NHL-organisaatioista Helsinkiin lennätetyt Kasperi Kapanen ja kapteeni Rantanen.
Odotuksiin nähden Rantanen ja Kapanen olivat esiintyneet Ruotsi-otteluun asti vaisuhkosti, mutta nousivat esiin tärkeällä hetkellä. Se, että ryhmästä nousee esiin ratkaisijoita laajalla rintamalla, on yleensä hyvän joukkueen merkki.
Rehellisyyden nimissä on sanottava, että Suomella oli turnauksessa maalivahtiongelma. Veini Vehviläinen epäonnistui, eikä Kaapo Kähkönenkään täysin vakuuttanut alkulohkon pelivuorollaan. Kähkönen otti kuitenkin homman haltuun, kun Vehviläinen komennettiin pois maalilta kesken Kanada-puolivälierän. Vasta tuosta hetkestä lähtien Suomen ykkösmaalivahti turnauksessa oli lopullisesti selvillä ja tilanne selkiytyi.
Miesten maailmanmestaruuden Bratislavan keväässä 2011 voittanut päävalmentaja Jukka Jalonen esiintyi nuorten MM-kisoissa rennommin kuin aiemmin on aikuisten arvoturnauksissa nähty. Hän ylisti nuorten pelaajien työmoraalia ja innokkuutta itsensä kehittämiseen.
– Erittäin hienoa on ollut toimia näiden nuorten miesten kanssa. He kehittyvät ihan silmissä, Jalonen kertoi turnauksen aikana.
