Selonteko: Suomi haluaa tiivistää USA-suhdetta turvallisuuden järkkyessä Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko maalaa vakavan kuvan Suomen ja Itämeren alueen turvallisuustilanteesta. Turvallisuustilanne on heikentynyt niin Itämerellä kuin koko Euroopassakin.
Selonteossa todetaan aiempaa selkeämmin, että EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna.
Perjantaina hyväksytyssä selonteossa arvioidaan selväsanaisesti syitä Itämeren alueen turvallisuuden heikentymiseen. Venäjä valtasi Krimin ja synnytti Itä-Ukrainan konfliktin, mistä on käynnistynyt negatiivinen kierre ja sotilaallinen toiminta on lisääntynyt.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on laatuaan ensimmäinen, joka on kirjoitettu Krimin miehityksen jälkeen. Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan Venäjä-kuva on muuttunut vuoden 2012 selonteosta ja muutos kuvataan kaunistelematta.
- Venäjän nopeus ja arvaamattomuus ovat uusia kuvattuja piirteitä, kuten myös valmius käyttää sotilaallisia välineitä. Aiemmin mielikuva oli kankea ja hidas, ja sotilaallisissa kyvykkyyksissä oli puutteita, Tiilikainen vertaa.
USA-suhde korostuu
Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida selonteon mukaan sulkea pois. Aiemmassa selonteossa neljä vuotta sitten arvio oli valoisampi ja turvallisuuspoliittinen tilanne Suomen lähialueilla arvioitiin vakaaksi. Jo tuolloin kuitenkin arvioitiin, että "sotilaallista voimaa voidaan käyttää rajoitetusti osana poliittista tai taloudellista painostusta".
Vastauksena kiristyneeseen tilanteeseen Suomi tiivistää yhteistyötä Yhdysvaltain, Naton, Pohjoismaiden sekä erityisesti Ruotsin kanssa. Tiilikainen pitää merkittävänä varsinkin tapaa, jolla kahdenvälistä suhdetta Yhdysvaltoihin korostetaan.
Hänen mukaansa selonteossa todetaan entistä suorapuheisemmin Yhdysvaltojen poliittinen ja sotilaallinen merkitys Euroopan ja Itämeren vakauttajana.
- Linja on entistä selkeämpi ja myönteisempi, ja Yhdysvaltojen merkitys nostetaan painokkaammin esille, Tiilikainen arvioi.
Nato-option sävy muuttui
Suomi toteuttaa selonteon mukaan laajaa ja kehittyvää kumppanuutta sotilasliitto Naton kanssa. Suomi osallistuu jatkossakin Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan omista lähtökohdistaan. Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan Nato-kirjauksessa ei ole piiloviestiä, jonka mukaan Suomi olisi liittymässä Natoon tai pysyisi sotilasliiton ulkopuolella.
- Se viesti tähän sisältyy, että jos Suomen etu vaatii, silloin näitä asioita tarkastellaan, Soini sanoi.
Tiilikaisen tulkinnan mukaan selonteossa on kirjattu aiempaa hieman suurempi valmius hakea Nato-jäsenyyttä, vaikka peruslinja sotilasliittoon kuulumattomana maana on ennallaan. Hänen mukaansa aiemmin on kerrottu yleisemmällä tasolla, että olosuhteiden muuttuessa Suomi voi hakea Naton jäseneksi.
- Nyt hakeminen liitetään Venäjän ja lännen vastakkainasetteluun, kun (olosuhteiden muutos) sanotaan siinä, missä kuvataan Itämeren piirin turvallisuuspoliittisen tilanteen heikennystä, Tiilikainen arvioi.
Hakeminen kytketään Ruotsin päätökseen.
- On se ollut tiedossa tässä maassa, mutta ihan suoraan sitä ei ole sanottu tällaisissa dokumenteissa.
Tiilikainen kuului asiantuntijaryhmään, joka huhtikuun lopussa kertoi oman arvionsa Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista.
Hallitus linjaa näin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa selonteossaan:
Venäjästä
Selonteossa tehdään selväksi, että Itämeren kiristynyt tilanne on seurausta Venäjän toiminnasta. Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta valtaamalla Ukrainalle kuuluvan Krimin ja synnyttämällä konfliktin Itä-Ukrainassa. EU:n ja Venäjän suhteiden paraneminen sidotaan Minskin sopimuksen toimeenpanoon.
Suomi seuraa Venäjä-politiikassaan EU:n linjauksia, mutta pyrkii pitämään yllä myös kahdenvälistä keskusteluyhteyttä. Suomen tavoitteena on ylläpitää vakaita ja toimivia suhteita Venäjän kanssa.
EU:sta
Euroopan Unioni on Suomelle arvoyhteisö ja puolustusyhteistyötä halutaan kehittää. Keskinäisen avunannon lausekkeella on Suomen näkökulmasta vahva turvallisuuspoliittinen merkitys niin periaatteellisesti kuin käytännössä.
Natosta
Hallitus sitoi mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä turvallisuuskehitykseen. Selonteon mukaan "Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta". Nato-optio on nähty turvallisuuspoliittisena valintana jo sinänsä, koska sen on arvioitu luovan pidäkkeitä Venäjälle. Nyt tehty kirjaus vahvistaa tätä näkemystä.
Suomi aikoo osallistua jatkossakin monipuolisesti Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan. Yhteistyöllä varmistetaan selonteon mukaan sellainen yhteensopivuus, ettei mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle muodostu käytännön esteitä.
Ruotsista
Ruotsin kanssa halutaan kehittää puolustusyhteistyötä ilman rajoitteita, yhteisten etujen pohjalta. Ruotsilla on Suomelle erityisasema. Ruotsi-yhteistyö ei kuitenkaan korvaa muuta yhteistyötä.
Yhdysvalloista
Yhdysvallat nostetaan tärkeäksi kumppaniksi, jolla on keskeinen merkitys Suomelle. Suomi ja Yhdysvallat syventävät yhteistyötään kansainvälisissä kysymyksissä, jotka liittyvät turvallisuuteen ja puolustukseen ja muun muassa muuttoliikkeeseen.
USA:n sitoutuminen Natoon ja sotilaallinen panostus Eurooppaan nähdään olennaisena. Suomi aikoo osallistua jatkossakin monipuolisesti Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan.