– Tähän ei voida jäädä.
Näin tiivisti jääkiekon kotimaisen pääsarjan Liigan puheenjohtaja Jyrki Seppä suomalaisen huippusarjakiekkoilun nykytilanteen. Seppä oli yksi suomalaisista kiekkojohtajista, jotka torstai-iltana esittelivät helsinkiläisessä hotellissa päivän mittaan pidetyn Huippukiekon tulevaisuusseminaarin tuloksia.
Huippukiekolla tarkoitetaan kahta miesten korkeinta sarjatasoa, Liigaa ja Mestistä sekä alle 20-vuotiaiden SM-sarjaa. Seminaariin osallistui noin sata kiekkovaikuttajaa.
Jo seminaarin avauskysymys osallistujille kertoi muutostarpeesta: 85 osallistujaa oli vastannut, että suomalainen huippukiekkoilu tarvitsee rakennemuutoksen, yksi vastasi ei, viisi ei osannut sanoa.
Tarve muutokselle tulee sekä sarjojen urheilullisesta kilpailukyvystä että seurojen talousvaikeuksista.
Mahdolliset muutokset voivat tarkoittaa ylimmän sarjatason joukkuemäärän vähenemistä nykyisestä kuudestatoista ja kahden ylimmän sarjatason eli Liigan ja Mestiksen yhdistämistä. Seminaarin osallistujien enemmistö oli ilmoittanut olevansa valmis yhdistämään kaksi korkeinta sarjatasoa.
Kun osallistujilta kysyttiin, mihin joukkuemäärään pääsarjassa riittää pelaajia, olivat yleisimmät vastaukset 12 tai 14.
"Varmasti edessä on kysymyksiä"
Vaikeampi osuus on kuitenkin edessä. Yksi syy siihen on se, ettei suomalaisella jääkiekkoilulla ole yhtä omistajaa. Seminaarissa oli paikalla Jääkiekkoliiton lisäksi Liigan ja Mestiksen sekä niiden joukkueiden edustajia, pelaajayhdistyksen ja tuomarien edustajia sekä naisten Auroraliigan edustus.
Toinen syy on, että pääsarjan joukkuemäärän väheneminen tietäisi Liigasta putoaville seuroille isoa kolausta. Myös pääsarjatason kiekkotyöpaikkojen määrä vähenee, jos pääsarjan joukkuemäärä pienenee.
– Varmasti edessä on kysymyksiä. Aivan varmasti niitä pitää ratkoa. Tarkoitus on luoda kestävä malli, Liigan toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen sanoi.
Jatkossa uudistustyötä ohjataan pienemmällä kokoonpanolla Jääkiekkoliiton ja Liigan yhteisessä Huippujääkiekon neuvottelukunnassa.
– Tavoite on, että tämän vuoden aikana kaikki mallit pitää saada päätökseen. Useita vuosia ei ole tarkoitus odotella, Seppä totesi Ylen mukaan.
Käytäntöön niitä voidaan odottaa muutaman vuoden kuluessa.
– Kyllä meidän aikajänne on huomattavasti lyhyempi kuin viisi vuotta. Muutoshalukkuus oli selvästi se, että se pitää tapahtua nopeammin, Seppä sanoi.