Puolustusvoimat on lähettänyt tietopyynnöt ilmatorjunnan torjuntakyvyn parantamisesta korkealla. Logistiikkalaitoksen apulaisjohtajan, insinööriprikaatikenraali Kari Rengon mukaan pyynnöt on lähetetty noin kymmenelle valmistajalle.
Pyynnössä ei ole eritelty haettavaa ratkaisua, mutta käytännössä siihen sisältyy uusien ilmatorjuntaohjusten hankkiminen. Ne halutaan mieluusti liittää osaksi ilmatorjunnan nykyistä Nasams-järjestelmää.
Ilmatorjunnan tarkastajan, eversti Sami-Antti Takamaan mukaan torjuntakyvyn parantamisessa puhutaan noin 8–15 kilometrin korkeudesta. Kohteena ovat vastustajan ilma-alukset, esimerkiksi hävittäjä-pommittajat ja pommittajat.
Matalammalla lentävien risteilyohjusten torjuntaankin tullee "kylkiäisenä" lisää suorituskykyä, mutta ei ballististen ohjusten torjuntaan.
– Se vaatii sitten niin paljon muuta, että sitä tällä ei tavoitella, Takamaa sanoo.
Esimerkiksi Yhdysvalloilla on käytössä ballistisen ohjuksen laukaisun havaitsevia satelliitteja, ohjuksen lentoa seuraavia tutkia sekä ballistisen ohjuksen sen jo matkalentovaiheessa erittäin korkealla tuhoavia ohjuksia.
"Arvoltaan merkittävä hanke"
Suomen nykyiset Nasams-järjestelmässä olevat Amraam-ohjukset yltävät nykyisellään enimmillään noin kymmenen kilometrin korkeuteen. Venäläisten Buk-ohjusten poistuttua käytöstä ilmatorjunnasta tätä korkeammalla ovat vastanneet Hornet-hävittäjät, joilla on myös aseistuksenaan muun muassa Amraameja.
Logistiikkalaitoksen lähettämät tietopyynnöt pyritään käsittelemään tämän vuoden aikana. Rengon mukaan tarjouspyyntövaihe on tavoitteena ensi vuonna ja sopimukset pyritään tekemään vuonna 2020. Uusien ohjusten saaminen Suomeen menee siis ensi vuosikymmenelle.
Takamaan mukaan ostajalla on markkinoilla mistä valita. Hankkeen budjettia ei kerrota, etteivät tarjoavat pääse viilaamaan hinnoitteluaan sen mukaisesti.
– Jos puhutaan ilmatorjunnan suorituskyvyn kasvattamisen kokonaisuudesta, jossa on eri osia, niin se kokonaisuuden arvo on meidän mittakaavassa merkittävä. Siinä puhutaan huomattavasta miljoonamäärästä, Renko muotoilee.
Erään vaihtoehdon uudeksi ohjukseksi on arveltu voivan olla Amraam-ER, joka on korkeammalle ja pidemmälle kantava versio Suomen nykyisestä torjuntaohjuksesta. Nasams-johtamisjärjestelmään voi myös liittää muita ohjuksia laukaisevia uusia lavetteja.
– Emme ole sulkeneet mitään vaihtoehtoa pois, kun ollaan vasta tietopyyntövaiheessa, Takamaa sanoo.
Lukumäärällä lisää kattavuutta
Ilmatorjunnan kehittämisessä pyritään parantamaan myös sen alueellista kattavuutta. Tätä koskeva tietopyyntökierros toteutetaan loppuvuodesta.
Uudet ohjukset kantavat pidemmälle, mutta parantunut ulottuvuus ei merkittävästi lisää alueellista kattavuutta Suomen kokoisessa maassa.
– Kyllä se alueellisen kattavuuden luominen tarkoittaa sitä, että meillä on enemmän patteristoja käytössä – eli lukumäärää lisää, Renko sanoo.
Ilmatorjunnan kehittämisohjelma on osa Suomen ilmapuolustuksen laajempaa kehittämisohjelmaa. Se liittyy suurempiin niin kutsuttuihin strategisiin hankkeisiin eli Hornet-hävittäjien korvaajien valintaan ja neljän uuden korvetin (Laivue 2020) hankkimiseen Merivoimille käytöstä poistuvien aluksien tilalle.