Hallitus antoi torstaina vuosittaisen ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Sen viesti on synkkä: nykymenolla Suomi ei saavuta ilmastolain mukaista tavoitettaan vähentää päästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä tai saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035. Myös EU-velvoitteet uhkaavat jäädä saavuttamatta.
Tuoreesta katsauksesta selviää, että tavoitteesta ollaan jäämässä niin päästövähennysten kuin hiilinielujen kasvattamisen osalta.
Suomen suurin haaste on maankäyttösektori, jolla tarkoitetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria. Metsät ja maaperä ovat maankäyttösektorin tärkein nielu. Se on heikentynyt 15 vuotta, ja nykytiedon valossa maankäyttösektorin nettonielukehitys on huomattavasti heikompaa kuin aikaisemmin on arvioitu.
– Vaikka fossiilipäästöt ovat laskemassa suurin piirtein tavoitetasolle, nielu ei ole näillä näkymin suinkaan nousemassa sille tasolle, joka vuoden 2035 tavoite olisi, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo.
Kansallisessa ilmastolaissa määritelty hiilineutraaliustavoite tarkoittaa, että päästöt saisivat olla enintään hiilinielujen tasolla vuonna 2035. Lain mukaan Suomen kokonaispäästöt saisivat olla enintään 28,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv ) vuonna 2030. Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
Ilmastovuosikertomuksessa todetaan, että ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vaaditaan lisätoimenpiteitä, joiden suuruusluokka on 19 miljoonan tonnin tasolla.
Ministeri haluaa keskustelua hakkuista
Ennakkotietojen mukaan maankäyttösektorin viime vuoden nielutaso oli hyvin kaukana oletetusta määrästä. Mykkäsen mukaan nielun vahvistamiseksi on valmisteilla toimenpiteitä, mutta niiden mittakaava jää nähtäväksi.
– Maankäyttösektori on 23 miljoonan tonnin arvoinen murhe. On tärkeintä katsoa, mitkä ovat niitä toimia, jotka tuottavat miljoonia tonneja vuosittaista nielua, Mykkänen sanoo.
Mykkänen sanoo, että isoin tekijä lyhyellä aikavälillä on hakkuiden määrä, josta hän penää yhteiskunnallista keskustelua.
– Kyllä meidän on löydettävä kestävä metsien käytön taso, jolla metsäsektori löytää arvonlisän kasvua muusta kuin volyymin kasvusta.
Ministerin mukaan toimia linjataan energia- ja ilmastostrategiassa. Hallitusohjelman pohjalta valmistellaan Mykkäsen mukaan ennen kaikkea kiertoaikoihin ja harvennushakkuiden tarkennuksiin liittyviä toimia, joilla hiilinielua parannetaan ilman tehtaiden sulkemista.
Hiilidioksidia voisi Mykkäsen mukaan saada pois kierrosta joko vähentämällä poltettavien sivuvirtojen eli valmistusprosessin sivutuotteiden määrää tai ottamalla hiilidioksidia talteen tehtaiden piipuista.
– Mittakaavaltaan hiilidioksidin talteenotto tehtaiden piipuista on suurin mahdollisuus, ja sille kehitämme kannusteita.
Päästöt vähentyneet liian hitaasti
Tällä hetkellä on epävarmaa, onnistuuko Suomi taakanjakosektorin EU-velvoitteissa, koska päästöt ovat laskeneet verrattain hitaasti.
Taakanjakosektorin päästöt laskivat viime vuonna hieman yli viisi prosenttia. Sektori sisältää muun muassa maatalouden ja liikenteen, jotka ovat sen suurimmat päästölähteet.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat viime vuonna 11 prosenttia toissa vuoteen verrattuna. Syynä on erityisesti kivihiilen ja turpeen kulutuksen merkittävä lasku. Tavoitteiden näkökulmasta tahti ei ole kuitenkaan riittävä.
Koska Suomi on maankäyttösektorin hiilinielujen kasvatuksen osalta jäämässä myös EU-tavoitteista, vajeen kattamiseksi on mahdollista pyrkiä ostamaan nieluyksiköitä muilta jäsenmailta. Mikäli velvoitetta ei saavuteta tämänkään jälkeen, tulisi vaje kattaa taakanjakosektorin lisätoimilla. Tämä olisi todennäköisesti käytännössä mahdotonta jo ennestään tiukkojen EU-velvoitteiden vuoksi.
Ilmastopaneeli otti kantaa viime viikolla toteamalla, että ilmastotoimet ovat Suomen etu myös taloudellisessa mielessä, koska puuttuvien nieluyksiköiden tai päästökiintiöiden hankkiminen muilta EU:n jäsenmailta tuottaa suoria kustannuksia.
– Näillä varoilla olisi edullisempaa toteuttaa kustannustehokkaita päästövähennyksiä ja nieluja vahvistavia toimia kotimaassa, jolloin tulot ja toimeliaisuus jäävät Suomeen muiden EU-maiden sijaan, paneeli sanoi.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan suurin haaste on maankäytössä, mutta myös taakanjakosektorilla tarvitaan niin maatalouden kuin liikenteen osalta päästöjä vähentäviä toimia.
– Kovasti tarvittaisiin tekoja, joilla maatalouden päästöjä saataisiin vähennettyjä. Kaavioiden perusteella on selvää, että 10 vuoden päästä koko Euroopassa maatalouden päästöjen osuus on selvästi suurempi kuin nyt, Mykkänen sanoo.
Samalla on pidettävä kiinni kansallisesta ruokaturvasta.
– Ei voida tehdä sellaisia toimia, jotka vaarantavat ruuantuotannon riittävää tasoa, Mykkänen toteaa.
Liikenteen osalta hallitus pyrkii kannustamaan esimerkiksi sähköautojen käyttöön.
– Olemme päättäneet jatkaa sähköisten työsuhdeautojen veroporkkanaa, jota ala on pitänyt tärkeimpänä apuna viime vuosien sähköautobuumille, Mykkänen sanoo.
Nykyinen päästövähennystahti ei ole riittävä ilmastolain päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Hallituksella ei ole edessään helppoja ratkaisuja, mikäli ilmastotavoitteisiin halutaan päästä.
– Lyhyen aikavälin vaikutukset arjen kustannuksiin ovat hankalia monissa vaikuttavissa toimissa, Mykkänen sanoo.
Ministeri sanoo, että hallitus tähtää toimiin, jotka kiihdyttäisivät rakennemuutoksia pitkällä aikavälillä.