Eduskunnassa valmisteilla oleva sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen mahdollistava laki ei ole suuri käännekohta Suomen turvallisuuspolitiikassa vaan johdonmukainen osa pidempää kehitystä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Tiilikainen muistuttaa, että Suomen valmiuksia osallistua kansainväliseen sotilaalliseen toimintaan on laajennettu vähitellen 1990-luvun lopulta lähtien. Sitä ennen Suomi saattoi osallistua vain YK-johtoisiin rauhaturvaoperaatioihin, mutta nykyisin suomalaiset sotilaat voivat osallistua myös EU- ja Nato-johtoisiin operaatioihin. Samalla myös sotilaiden oikeuksia voimankäyttöön on laajennettu.
Tiilikaisen mukaan tiukka kansainvälistä sotilaallista toimintaa koskeva lainsäädäntö on perintöä Suomen kylmän sodan aikaisesta puolueettomuuspolitiikasta. Suurin osa EU-maista on Nato-maita, joiden koko puolustus rakentuu ajatukselle kansainvälisestä yhteistyöstä.
– Useimmilla muilla meidän viiteryhmämme mailla tällaisia rajoitteita ei ole ollut. Nyt me normalisoimme valmiuksiamme eurooppalaisessa mielessä, Tiilikainen summaa.