Suomessa harkitaan lailla säädettävää naiskiintiötä yritysten hallituksiin, jollei naisia valita riittävästi vapaaehtoisesti. Ruotsissa hallitus esittää lakia, jonka mukaan 40 prosenttia pörssi- ja valtionyhtiöiden hallitusten jäsenistä on oltava naisia viimeistään vuonna 2019, muuten seuraa sakot.
Suomessa hallitus arvioi lainsäädännön tarvetta vuoden 2018 syksyllä. Norjassa kiintiö on ollut jo vuosia. Asiasta on ollut vuosia vireillä myös EU-direktiivi.
- Kehitys on selvästi Euroopassa menossa kiintiöiden suuntaan. Norjan lisäksi muutkin maat ovat vastaavaa jo tehneet, muun muassa Ranska ja Saksa, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön johtaja Tarja Heinilä-Hannikainen.
Suomessa hallitus haluaa ensisijaisesti luoda painetta yrityksille, että ne itse hoitavat asian. Listayhtiöiden hallinnointikoodi onkin osaltaan jo lisännyt naisten määrää hallituksissa. Se edellyttää, että pörssiyhtiön hallitukseen on valittava molempia sukupuolia.
- Se ei tosin vaadi kuin sen yhden, mutta jos ei ole yhtään, pitää yrityksen julkisesti perustella miksei.
Yritysten tulee raportoida toimistaan, ja maan hallitus seuraa tavoitteen toteutumista.
- Lainsäädäntö on tapa, jolla asiaan saadaan vauhtia, jollei vapaaehtoisesti ala muutosta tapahtua. Tätä perustellaan paljon sillä, että pitää valita vain pätevimpiä, mutta jostain syystä se pätevien joukko usein rajoittuu miehiin, jotka tuntevat toisiansa. Kun se joukko vähän laajenisi, niin ehkä huomattaisiin, että päteviä naisiakin on, Heinilä-Hannikainen sanoo.
Ruotsissa naisia on tällä hetkellä pörssiyritysten hallituksissa 32 prosenttia ja Suomessa 25 prosenttia. Isoissa pörssiyhtiöissä naisia on Suomessakin 32 prosenttia.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei lainsäädäntöä kannata.
- Lakitie ei ole oikea tie, painottaa johtaja Hannu Rautiainen.
- Meillä pörssiyhtiöt ovat noudattaneet menestyksellisesti itsesääntelyä hallinnointikoodin kautta. Tulokset ovat kehittyneet hyvin. On katsottu, että yhtiöissä omistajat päättävät tästä.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Leena Linnainmaan mielestä kiintiö ei poista varsinaista ongelmaa, joka on naisten vähyys liiketoimintajohdossa.
- Norjassa kiintiö ei ole johtanut siihen, että ylimpään johtoon olisi noussut enemmän naisia. Sen sijaan osa nousujohteisella uralla olleista naisista on siirtynyt hallitusammattilaisiksi, jonka jälkeen heistä ei ainakaan ole tullut toimitusjohtajia, Linnainmaa sanoo.
Hänen mielestään olisi parempi pureutua siihen, millä keinoin naisia saadaan yritysten toimivaan johtoon enemmän.
- Suomessa on teollisuusvaltainen elinkeinorakenne ja naisia on edelleen hyvin vähän insinööriopinnoissa. Se on yksi asia, joka meillä pitäisi muuttaa. Työmarkkinat ovat Suomessa yhä eriytyneet, on naisten työt ja miesten työt, ja miesten työt ovat niitä isoja johtajaposteja.