Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 521 158, kertoo Tilastokeskus. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi tammi–kesäkuun aikana yli 3 200 hengellä, mikä on kahdeksan ihmistä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten.
Syy väestönkasvuun oli muuttovoitto ulkomailta. Maahanmuuttoja oli reilut 8 500 enemmän kuin maastamuuttoja. Sen sijaan syntyneitä oli lähes 5 000 vähemmän kuin kuolleita.
Suomeen muutti ulkomailta alkuvuonna 14 700 ihmistä, ja Suomesta ulkomaille 6 200. Maahanmuuttoja oli reilut 900 enemmän ja maastamuuttoja lähes 2 500 vähemmän kuin edellisvuoden tammi–kesäkuussa. Suomen kansalaisia oli maahanmuuttajista lähes 4 000 ja myös maastamuuttajista Suomen kansalaisia oli suunnilleen sama määrä.
Ennakkotilaston mukaan alkuvuonna syntyi lähes 22 200 lasta, mikä on 1 700 lasta vähemmän kuin viime vuonna. Kuolleiden määrä oli reilut 27 000, mikä on 950 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Uudellamaalla väkiluku kasvaa, Lapissa suurin muuttotappio
Maakuntien ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi yli 10 000 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 645 hengellä.
Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudellamaalla, 6,2 promillea, ja Ahvenanmaalla, 5,1 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 1,3 promillea.
Määrällisesti suurin väestötappio oli Lapissa, joka menetti yli 1 000 ihmistä. Pohjois-Savon väkiluku väheni 870 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Etelä-Karjalassa oli suhteellisesti suurin väestötappio, 6,4 promillea.
Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin alkuvuoden aikana lähes 56 000.