Norja keräsi peliautomaatit pois kaupoista ja kioskeista vuonna 2007, mikä vähensi merkittävästi rahapeliongelmia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rahapeli- ja päihdeasiantuntijoiden ryhmä arvioi, että saatavuuden vähentäminen rajoittaisi pelihaittoja myös Suomessa.
– Reilut 2 000 automaattia on jo eriytetyissä pelisaleissa, joten kehittäisimme järjestelmää siihen suuntaan, sanoo THL:n erikoistutkija Jani Selin .
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo tarkkailleensa tilannetta jo Veikkauksen kanssa yhdistetyn Raha-automaattiyhdistyksen hallituksessa.
– Tulin vakuuttuneeksi miten rahalla ylläpidettiin hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta taustalla on moninaisia ihmisiä ja elämäntilanteita, jotka voitot tuovat, Saarikko sanoo.
Hän ei ota vielä kantaa yksittäisiin keinoihin kuten rahapeliautomaattien rajoittamiseen. Saarikko sanoo olevansa toiveikas, että yhdistynyt Veikkaus pystyy hallitsemaan peliongelmia paremmin kuin erilliset yhtiöt. Menneisyydestä hän kuitenkin sanoo, että "parempaankin voi pystyä".
– Ehkä liioiteltua puhua kauhun tasapainosta, mutta siitä on kysymys. Järjestelmän pitäisi olla kontrolloitu, mutta samalla se voisi hyvin ja toteuttaisi tehtäväänsä kansallisena monopolina, Saarikko sanoo.
Peliongelmaisia jo yli 120 000
Suomi on uinut vastavirtaan, kun rahapelaajien osuuden kehitystä verrataan naapurimaihin, joissa pelaajien osuus väestössä on laskenut. Vuosina 2011–2015 riskipelaajien osuus kasvoi Suomessa 11 prosentista 15 prosenttiin. Peliongelmaisia suomalaisia on yli 120 000. Noin joka viidennellä suomalaisella oli vuonna 2015 läheinen, jolla on rahapeliongelma.
– Helsingin Sanomat kirjoitti viikko sitten ikäisestäni nuoresta miehestä, joka oli tuhonnut ihmissuhteensa, taloudellisen asemansa ja koko nuoruutensa peliriippuvuuteen. Hän oli luokkakaverini ja ensimmäinen ajatukseni oli, että en olisi ikinä uskonut, Saarikko kuvaa.
THL:n työryhmän mukaan ongelmapelaamisen haittoja voisi vähentää myös pakottamalla pelaajat itse asettamaan raja peliin käytettävälle summalle sekä rajoittamalla pelaamista anniskelupaikoissa. Ryhmän mukaan nuoret, jo peliongelmia kokeneet sekä sosioekonomisesti heikommassa asemat olevat ovat alttiita rahapeleistä aiheutuville haitoille.
Toinen sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta toiminut työryhmä esittää peliongelmien ehkäisyyn käytettävien määrärahojen kolminkertaistamista 15 miljoonaan euroon. Saarikko pitää esitystä perusteltuna.
Työryhmän puheenjohtaja Jorma Niemelä luovutti keskiviikkona raportin Saarikolle. Niemelän ryhmä esittää myös kansallista ohjelmaa peliongelmien torjuntaan.