Helsingin käräjäoikeus jätti Suomenlahden joulupäivän kaapelirikkoja koskevan syytteen ja korvausvaatimukset tutkimatta. Käräjäoikeus kertoi perjantaina, ettei asiaan sen mukaan voitu soveltaa Suomen rikosoikeutta.
– Vastaajien väitetyt laiminlyönnit olivat liittyneet heidän tehtäviinsä aluksella, minkä vuoksi kysymys oli käräjäoikeuden arvion mukaan Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen tarkoittamasta merenkulkuonnettomuudesta, jonka osalta rikosoikeudellinen toimivalta kuului aluksen lippuvaltion tai vastaajien kansallisuusvaltioiden tuomioistuimille, käräjäoikeuden tiedotteessa sanotaan.
Asiassa järjestettiin elo–syyskuussa oikeudenkäynti, jossa käräjäoikeus vastaanotti asiaa koskevan näytön.
Syyttäjä vaati Cookinsaarille rekisteröidyn Eagle S -tankkerin kapteenille, yliperämiehelle ja toiselle perämiehelle vähintään kahden ja puolen vuoden vankeutta törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä. Syytetyt ovat Intian ja Georgian kansalaisia. He ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.
Syyttäjät arvioivat jatkoa
Syyttäjät arvioivat ensi viikolla edellytyksiä valittaa käräjäoikeuden toimivaltaratkaisusta.
– Kysymys on ollut koko ajan tiedossa, eikä se ole ollut mitenkään yksinkertainen. Kunhan ensi viikkoon päästään, niin syyttäjäryhmän kanssa katsomme, aiheuttaako se aihetta toimenpiteisiin, sanoi STT:lle apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe.
Seuraavaan oikeusasteeseen eli hovioikeuteen valittamisen lisäksi on toinenkin vaihtoehto.
– Nykyprosessissa on tietyissä asioissa mahdollista kääntyä suoraan myös korkeimman oikeuden puoleen niin sanotulla ennakkopäätösvalituksella, mutta en ole sitäkään vielä tutkinut, onko se sovellettavissa tähän kysymykseen.
Suurta taloudellista vahinkoa
Oikeudenkäynnissä saadun selvityksen perusteella käräjäoikeus katsoi Eagle S:n ankkurin vahingoittaneen viittä merikaapelia syytteessä kuvatuin tavoin. Ankkurin putoaminen mereen johtui oikeuden mukaan sen kiinnitysmekanismin rikkoutumisesta.
Kaapelirikot tapahtuivat kansainvälisellä merialueella, mutta Suomen niin sanotulla talousvyöhykkeellä. Syyttäjän mukaan asiassa voidaan soveltaa Suomen rikosoikeutta, sillä seuraukset ilmenivät Suomessa. Rikkoutumisesta seurasi syyttäjän mukaan vakava vaara Suomen energiahuollolle. Oikeudessa kuultu todistaja vertasi vaikutusta siihen, että yksi ydinvoimala olisi ollut pois käytöstä.
Käräjäoikeus katsoi, ettei tuhotyön tunnusmerkistön edellyttämiä seurauksia Suomen energiahuollolle tai tietoliikenteelle kuitenkaan tapahtunut.
– Sähkökaapelin rikkoutumisesta olisi pahimmillaan voinut aiheutua sähkön hinnan nousua ja muutaman tunnin mittaisia sähkökatkoksia eri alueilla. Vaara tältä osin on ollut verrattain merkittävä, mutta ei kuitenkaan verrattavissa lain esitöissä mainittuun yhteiskunnan toimintojen lamaannuttamiseen, tuomiossa sanotaan.
Energiahuollon vaarantumisen sijaan kaapelivaurioista aiheutui oikeuden mukaan erittäin huomattavaa taloudellista vahinkoa. Esimerkiksi Estlink 2 -sähkönsiirtokaapelin omistajat eli Suomen ja Viron kantaverkkoyhtiöt Fingrid ja Elering vaativat syytetyiltä yhteensä yli 50 miljoonan euron korvauksia.
Taloudellisella vahingolla ei toimivallan kannalta ole oikeuden mukaan kuitenkaan merkitystä.
Helsingin käräjäoikeuden päätös jättää Suomenlahden kaapelirikkoja koskeva syyte käsittelemättä ei ollut jälkikäteen ajatellen yllätys, sanoo Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professori Ulla Tapaninen.
– Käräjäoikeus usein haluaa siirtää vaikeat tapaukset oikeusasteissa ylöspäin. En osannut odottaa sitä etukäteen, mutta on tärkeää, että tehdään kunnon ennakkotapaus, Tapaninen sanoo STT:lle.
Tapanisen mukaan on järkevää, että tapaus nousee käräjäoikeudesta hovioikeuteen. Käräjäoikeuden mukaan Eagle S -aluksen ankkurin putoaminen mereen johtui sen kiinnitysmekanismin rikkoutumisesta.
– Asiantuntijat sanovat, että näin ei pitäisi tapahtua, mutta sellaista on joskus tapahtunut.
Tapaninen sanoo, että tapaus ei ole ollut missään vaiheessa itsestäänselvyys. Hänen mukaansa on siksi hyvä, että merilakia tarkastellaan huolella ja selvitetään, kuka tapauksessa oli vahingonkärsijä.
– Tämä on merkittävä ennakkotapaus tämäntyyppisissä asioissa. Merilakihan on kansainvälinen ja tehty ennen kuin tällaisia kaapeleita oli olemassa. Olen varma, että tätä seurataan alalla tarkkaan.
