Suomeen kohdistuva verkkovakoilu on lisääntynyt, toteaa suojelupoliisi (supo).
Suojelupoliisin tietoon tuli viime vuonna merkittävästi aiempaa enemmän turvallisuusviranomaisiin sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimijoihin kohdistuneita vakoilun yrityksiä. Supo arvioi myös havaitsematta jääneen verkkovakoilun lisääntyneen.
Kybervakoilu on supon mukaan valtiollista.
Viime vuoden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kohdistuneista vakoiluhavainnoista suurin osa liittyi supon vuosiraportin mukaan ”APT28/Sofacy-hyökkäykseen”.
Mainitut nimet viittaavat useilla muillakin nimillä tunnettuun hakkeriryhmittymään, joka on julkisuudessa liitetty venäläistiedusteluun. Venäjän valtiolliseen tiedusteluun ryhmän liittivät nimellä raportissaan esimerkiksi Yhdysvaltain demokraattipuolueeseen kohdistunutta hakkerointia tutkineet Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI ja sisäisen turvallisuuden virasto DHS.
Suomalaisotsikoissa ryhmä on liitetty muun muassa mediakonserni Sanomaan sekä Ukrainan konfliktia tutkivan kansainvälisen Bellingcat-ryhmän suomalaisjäseneen kohdistuneeseen verkkovakoiluun.
Uutisoinnin yhteydessä viime vuonna useat tietoturva-asiantuntijat arvioivat valtaosan vakoilukampanjan kohteista olleen linjassa Venäjän poliittisten mielenkiinnon kohteiden kanssa.
Sama nimi pulpahtelee esiin ympäri Eurooppaa
Supon raportissaan nimeämä taho on tuttu ympäri Eurooppaa, sanoo viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Kauto Huopio. - APT28-toimija on meille tuttu toimija ja se on vastaavalla tavalla tuttu toimija muille kollegaorganisaatioillemme ympäri Eurooppaa, Huopio sanoo.
Nimi on näkynyt julkisissa viranomaisraporteissa muuallakin kuin Suomessa.
- Jos katsotaan yleisesti Eurooppaa, niin eri turvallisuusviranomaiset ovat tehneet julkisissa lähteissä vastaavantyyppisiä viittauksia viimeisen parin vuoden aikana. Tämä on tässä mielessä ehkä osa yleistä trendiä.
APT28:n taustavoimiin tai yksittäisen toimijan kohteisiin Suomessa viestintäviranomaiset eivät ota kantaa.
Yleisesti niin sanottujen kohdennettujen hyökkäysten potentiaalisina kohteina voivat Huopion mukaan olla esimerkiksi valtionhallinto, valtioiden kriittisen infrastruktuurin toimijat ja puolustusala sekä korkean teknologian yritykset.
Tällaisissa organisaatioissa yleinen kohdistetun hyökkäyksen riski on Huopion mukaan otettava vakavasti. Suomessa yksi suurimmista herätyskelloista eri organisaatioille oli hänen mukaansa ulkoministeriössä vuonna 2013 paljastunut verkkovakoilu.
- Organisaatioiden uhkatietoisuus paranee koko ajan, mutta kyvykkyydessä havaita itse tällaiset tilanteet ja reagoida asianmukaisesti on vielä aika paljon tehtävää.
Valtion toimintoihin kohdistuvassa vakoilussa on Huopion mukaan aina heijastuksia ajankohtaisesta maailmantilanteesta.
- Jos kristallipalloon voisi katsoa, niin en nyt ainakaan heti lähitulevaisuudessa näkisi merkkejä siitä, että tämän tyyppinen toiminta olisi vähenemässä.
Vakoilija voi naamioitua Suomeksi
Suomeen kohdistuvan vakoilun lisäksi suomalaisia tietoverkkoja käytetään hyväksi muiden valtioiden vakoilemisessa. Muista valtioista vietyä tietoa siirrettiin supon mukaan suomalaisten tietoverkkojen kautta useaan otteeseen viime vuonna. Vakoilun kohdemaassa toiminta on aluksi vaikuttanut siltä, kuin vakoilija olisi Suomi.
Suomalaisviranomaiset ovat varoittaneet vakoilun kohteeksi joutuneiden maiden viranomaisia havaitsemistaan tapauksista.
Suomen politiikan ja elinkeinoelämän tärkeimpiin kabinetteihin matkalla olevat nuoret kiinnostavat ulkomaisia tiedustelupalveluita.
Vieraiden valtioiden tiedustelijat etsivät jatkuvasti ihmisiä, jotka voisivat toimittaa salassa pidettäviä tietoja kiinnostavista aiheista, toteaa suojelupoliisi vuosiraportissaan.
Luottamuksellisia yhteyksiä on supon mukaan viime vuosina pyritty luomaan nuoriin vaikuttajiin, jotka voisivat vuosien päästä olla merkittävissä asemissa.
Vakoojia kiinnostavat muun muassa Suomen Nato-kannat, valmisteilla oleva tiedustelulainsäädäntö, energiapoliittiset päätökset ja energiahuoltovarmuus ja elinkeinoelämän suhtautuminen EU:n asettamiin talouspakotteisiin.
Jos supo epäilee esimerkiksi poliitikkojen avustajien kanssa verkostoitumaan pyrkivien henkilöiden yrittävän värvätä nämä tietolähteiksi, se varoittaa värväysyrityksen kohdetta kontaktin todellisesta luonteesta.
Supon päällikkö Antti Pelttarin ja apulaispäällikkö Seppo Ruotsalaisen mukaan tällaiset keskustelut ovat yleisyydessään jo ”arkipäivää”.
- Haluamme viheltää pelin poikki alkuunsa, ennen kuin suomalainen henkilö on esitutkinnan kohteena tai tulee luovuttaneeksi tietoja, Ruotsalainen sanoo.
Pelttarin mukaan suomalaisvaikuttajat lähipiireineen eivät ole sinisilmäisiä itseensä kohdistuvista värväysyrityksistä.
- Henkilöt ovat varsin usein itsekin pohtineet, mikä on tämän keskustelukumppanin motiivi. Osassa tapauksista kohteet ovat meihin itse yhteydessä.