Suomen talous kääntyi viime vuonna kasvuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011, kertoo Tilastokeskus. Bruttokansantuote nousi 0,5 prosenttia toissa vuodesta.
- Kasvua tuli lopulta enemmän kuin viime vuoden lopulla näytti, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Samu Hakala.
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen odottaa, että pieni talouskasvu tuntuu tänä vuonna todennäköiseltä.
- Pieneen kasvuun on päästy, mutta se on edelleenkin aika haurasta ja hidasta, eikä mitään nopeata parantumista ole näköpiirissä, Heiskanen arvioi.
Toissa vuonna Suomen talous supistui 0,7 prosenttia, joten vuodessa on kiritty yli prosenttiyksikkö ylöspäin. Muutos tuli ennen kaikkea yksityisistä palveluista, jotka kasvoivat 1,8 prosenttia. Sen sijaan teollisuustuotanto ja julkiset palvelut supistuivat merkittävästi.
Reaaliansioiden kääntyminen prosentin nousuun tuki yksityistä kulutusta. Siihen vaikutti myös sosiaalietujen kasvu, mikä johtui eläkeläisten ja työttömien määrän lisääntymisestä.
Heiskanen varoittaa, että kilpailukykysopimuksen kaatuminen ja ajautuminen lakkoihin merkitsisi sitä, että kasvua tänä vuonna ei juurikaan tulisi.
- Sillä on suuri merkitys, että pystytään yhdessä sopimaan ja kohentamaan kilpailukykyä, hän sanoo.
Palvelut vetivät viennissäkin
Palveluiden vahvuus ja teollisuuden heikkous näkyivät myös ulkomaankaupassa. Palveluvienti kasvoi 6 prosenttia, mutta tavaravienti supistui 1,4 prosenttia. Kokonaisuudessaan vienti ei kasvanut.
- Vaihtotase kääntyi lievästi positiiviseksi, mutta valitettavasti se johtui siitä, että tuonti väheni, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela.
Kiinan ongelmat ja maailmantalouden kasvun hidastuminen uhkaavat myös Suomen talouden elpymistä. Heiskanen muistuttaa, miten paljon Venäjän taloustilanteen heikkeneminen on supistanut Suomen vientiä.
- Kasvu on sen verran haurasta Suomessa, että vähemmätkin takaiskut vientimarkkinoilta voivat vaikuttaa aika pahasti tilanteeseen täällä.