Monet laskurit kertovat, että Suomen talouden paras veto on jo hiipumaan päin. Tällä hetkellä kasvuvauhti on ollut hienon 2,5 prosentin luokkaa, mutta ensi vuonna viisarit tulevat kääntymään jo hieman alaspäin.
Tämänhetkiseen taloustilanteeseen vaikuttaa Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesalan mukaan monen tekijän summa.
– Yhtenä syynä on se, että globaalin talouden veto on vaimenemassa, mikä taas näkyy Suomen vientipuolella ja yritysten investointirohkeudessa. Investointitahti ei ole ollut samaa luokkaa kuin viime vuonna ja tuotantopotentiaalia ei ole saatu kasvatettua samalla tavoin, avaa Vesala tilannetta.
– Toisena haasteena ovat talouden sisäiset rajoitteet. Vaikka työttömyysaste on yhä verrattain korkea, yli 7 prosenttia, esiintyy monella alalla jo työvoimapulaa, sillä kaikille aloille ei ole löytynyt sopivaa työvoimaa.
Miten Suomen talouden kasvu on näkynyt Pohjois-Suomessa?
Talouden vahva kasvu näkyy Lapin alueella etenkin investointeina ja rakentamisen saralla. Lappi on nykyisin erityisalue sen vahvan matkailun kasvun myötä ja erityisesti Rovaniemen alueella toimii vahva palvelualan sektori.
– Kun Suomessa edellisen kerran puhuttiin talouden taantumasta ja uutisoitiin, että yritykset irtisanovat työvoimaa etelässä, ei se täällä pohjoisessa näkynyt samalla tavalla. Esimerkiksi Rovaniemellä matkailu on vetänyt pitkään, mikä taas työllistää monia muita aloja siinä ympärillä, kommentoi Säästöpankki Optian yritysrahoitusneuvoja Tarja Räisänen.
Myöskin mittareissa matkailun vaikutukset Lapissa näkyvät muuallakin kuin vain palvelualoilla. Yksi näistä on ollut asuntomarkkinat ja niiden hintakehitys.
– Yksi seikka mihin olen kiinnittänyt huomiota, on se, että asuntomarkkinoiden hintakehitys on tämän kokoluokan kaupungissa ollut todella hyvällä mallilla. Asuntojen hinnat ovat nousseet suurin piirtein samaa tahtia kuin kasvukeskuksissa etelämpänä, kertoo Vesala havainnoistaan.
Miten varautua talouden muutoksiin?
Tällä hetkellä Säästöpankkiryhmän pääekonomistin mukaan olisi tärkeää seurata eurooppalaisesta näkökulmasta kansainvälisen talouden suhdannetta. Korkojen nousua ei kannata pelätä Vesalan mukaan liikaa.
– Euroopan Keskuspankki on linjannut, että korot nousevat aikaisintaan kesän 2019 jälkeen. Siinäkin tapauksessa voi olla, että ensimmäinen liike on talletuskorkojen nosto. Markkinat myös olettavat Euriborin menevän plussan puolelle vuoden 2020 puolivälissä antaen siis hieman perspektiiviä siihen, että korot eivät ole lähtemässä aivan käsistä, toppuuttelee Vesala hymyillen.
Vaikka korkonousua ei olisikaan luvassa lähivuosina, suosittelee yritysrahoitusneuvoja Räisänen yrityksiä ja yrittäjiä miettimään erityisesti sitä, millä suojautua mahdollisia korkojen nousuja vastaan esimerkiksi kymmenen vuoden päästä.
– Puhumme kuitenkin Lapin alueesta, joka kasvaa ja jonne on tehty paljon investointeja viime vuosina. Korkosuojassa ei ole kyse vuoden tai kahden vuoden ajan suojasta, vaan jopa kymmenien. Yhtenä korkosuojausvaihtoehtona voisi olla korkoputki, jolloin yritykselle määrätään ala- ja ylärajat, ehdottaa Räisänen.
Yritysten lisäksi Vesala huomauttaa, että myös kotitalouksien kannattaisi miettiä korkosuojausta. Vaikka viime vuosina maailmalla on eletty erittäin edullisten korkojen aikaa, tulevat korot mahdollisesti nousemaan tulevaisuudessa. Tällöin kannattaa olla tarkkaan mietittynä, miten oma talous kestää.
– Isoimpana ongelmana näen sen, että keskivertotaloudella ei ole hirveästi tulopuskureita. Kotitalouksien säästämisaste on tällä hetkellä negatiivinen eli kotitaloudet keskimäärin kuluttavat enemmän kuin tienaavat. Koska pelivaraa ei ole, vähäinenkin korkomenojen nousu olisi suoraan pois muista kulutusmahdollisuuksista, kommentoi Vesala.
Kotitalouksien lisäksi myös yritysten kannattaisi kerätä omaa varapuskuria tulevaisuutta varten – etenkin kasvun kaudella, kun tulovirtaa on tullut hyvin.
– Tulevaisuudessa tulee ihan varmasti heilahduksia ja tasaisempi ajanjakso, jolloin yleensäkin on hyvä varautua tulevaisuuden varalle. Erityisesti jos on pieniä yrityksiä ja jos yrittäjälle tapahtuu jotain, on hyvä oltava ylimääräisiä varoja järjestelläkseen korvaavat toimijat, muistuttaa Räisänen.
Osaava henkilökunta avuksi
Jos korkojen nousu tai talouden muuttuvat tilanteet mietityttävät, kannattaa varata aika Säästöpankki Optialle, jossa osaava henkilökunta mielellään vastaa kiperiinkin kysymyksiin.
– Lapin alueella yrityspuolta hoidetaan kaikissa konttoreissa: aluekonttorissa on yksi yhteinen henkilö, Rovaniemellä kaksi sekä Kuusamossa ja Torniossa molemmissa yksi. Konttorin yrityspuoli onkin kasvanut vuoden sisällä huimat 20 prosenttia, toteaa Räisänen.
Säästöpankki Optian henkilökunnan lähtökohtana on tavata jokainen asiakas henkilökohtaisesti.
– Näin pääsemme keskustelemaan avoimesti, avaamaan yrityksen kokonaistilanteen paremmin ja luomaan myös parhaat mahdolliset ratkaisut jokaiselle, kiteyttää Räisänen hymyillen.
Infoboksi:
Säästöpankki Optian Pohjois-Suomen alueen toimistot:
• Rovaniemi, puh. 029 0412500, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi
• Kuusamo, puh. 029 041 2500, Kitkantie 15, 93600 Kuusamo
• Tornio, 029 041 2500, Hallituskatu 2, 95400 Tornio
Varaa aika neuvotteluun helposti ja nopeasti osoitteesta: www.saastopankki.fi/varaa-aika