Suomi haluaa pitää metsiä koskevan päätösvallan itsellään.
Tämä viesti välittyi toimittajatilaisuudessa tiistaina, missä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kommentoi sekä metsä- että maatalousalan näkymiä.
Ministeriö uudistaa kuluvan vuoden aikana Suomen metsästrategian, jonka on tarkoitus ulottua vuoteen 2035 asti. Strategia ohjaa valtion harjoittamaa metsäpolitiikkaa.
Lepän mukaan strategiassa sovitetaan yhteen erilaisia metsiin liittyviä reunaehtoja. Strategian tehtävä on ottaa kantaa, miten se tehdään kulloisessakin ajassa.
Metsiin kohdistuu paljon intohimoja, sillä niitä tarkastellaan aiempaa enemmän ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsijöinä. Ne ovat ministeriön mukaan keskeisiä megatrendejä uudistustyön takana, samoin esimerkiksi energian tuotannon ja käytön muutos sekä globaalit jännitteet.
– Talouden osalta metsään liittyvät mahdollisuudet ovat tulevaisuudessa valtavat. Haluamme pitää kiinni siitä, että ne on mahdollista toteuttaa, Leppä sanoi.
Metsästrategiaa on viime aikoina päivitetty kerran neljässä vuodessa, kunkin vaalikauden lopulla. Edellinen metsästrategia hyväksyttiin 2015, ja sitä päivitettiin 2019.
Ennen tuoreinta päivitystä strategiassa ei mainittu lainkaan ilmastonmuutoksen hillintää metsäalan toimintaympäristön muutosta käsittelevässä osuudessa, pelkästään siihen sopeutuminen.
Vaikutusta metsätalouden menetelmiin
Esille nousi myös EU-komission tekemä metsäkatoaloite. Esityksen käsittely voi EU:ssa kestää ensi vuoteen.
Suomen hallitus on suhtautunut kriittisesti esitykseen, johon liittyy sen mukaan monia avoimia kysymyksiä esimerkiksi hallinnollisesta taakasta sekä määritelmien ylätasoisuudesta. Hallitus otti viime viikolla kantaa myös siihen, että nykymuodossaan esitys voisi vaikuttaa metsätalouden menetelmiin, jotka kuuluvat kunkin jäsenmaan omaan toimivaltaan.
– Meille on erittäin tärkeää se, että kotimaan metsäasioiden hoidosta päätetään nyt ja jatkossakin Suomessa. Se on keskeinen asia. Siitä emme tule luopumaan, Leppä sanoi tiistaina.
Ratkaisu maatalouden kannattavuuskriisiin elintarvikealalta
Maatalouden kannattavuutta koettelevan kriisin ratkaisussa painopisteen tulee olla Lepän mukaan elintarvikemarkkinoilla.
Lepän mukaan elintarvikeketjun kauppakäytänteet eivät turvaa suomalaista huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja elintarvikesektorin jatkoa. Hän kertoo vaatineensa elintarvikeketjun osia neuvottelemaan asiasta. Hän ennakoi, että toimenpiteistä voidaan kuulla lähiaikoina.
– Teot puuttuvat sekä teollisuudelta että ennen kaikkea kaupalta, jonka asema on aivan ylivertainen, Leppä sanoo.
Tilastokeskus kertoi tiistaina maatalouden kustannusten roimasta noususta. Päättyneen vuoden viimeisellä neljänneksellä lannoitteet maksoivat yli tuplasti, energia kolmanneksen ja rehut reilun viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin.
– Käymme jatkuvasti keskustelua siitä, mitkä ovat ne toimet, joilla tätä tilannetta helpotetaan. Neuvottelut ja valmistelut ovat vielä kesken. Tarvitaan poliittisia toimia, mutta ennen kaikkea markkinatoimia, Leppä sanoi.
Sato jäi Suomessa viime vuonna monin paikoin heikoksi kuivan kesän vuoksi. Myös alan aikaisempi kannattavuus on ollut heikko.
Valtio takaa lainoja tiloille
Ministeri vakuutti, että myös viranomaiset valmistelevat toimenpiteitä alan auttamiseksi.
Ensimmäiseksi toimeksi hän nosti valtiontakaukset tiloille myönnettäville pankkilainoille. Ruokavirasto tiedotti viime viikolla takauksesta, joka on haettavissa ely-keskuksista maaliskuun loppuun asti.
Takaukset eivät Lepän mukaan vaikuta alan kannattavuuteen, vaan niiden tarkoituksena on auttaa akuutin kriisin yli.
– Sillä saadaan vivutettua kymmenien miljoonien takausinstrumentti liikkeelle, joka auttaa kaikkien suurimmassa hädässä olevia tiloja, Leppä sanoi.
