Lännen Media kertoi helmikuussa Suomessa aktiivisten maahanmuuttovastaisten ryhmien tiiviistä yhteyksistä. Julkaisemme jutun verkossa uudelleen, koska aihe on ajankohtainen.
Suomen maahanmuuttovastaiset ryhmät linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Jos toimii yhdessä, on todennäköistä, että toimii muissakin. Ryhmät muodostavat hämähäkinverkon, jossa vähän kaikki on kytköksissä vähän kaikkeen. Näin sanoo suomalaista äärioikeistoa tutkiva politiikan tutkija Tommi Kotonen.
- Moni on niin ruohonjuuritason liikkeitä, että ne linkittyvät toimijoiden ja kulttuurin tasolla hyvinkin tiiviisti.
Kotonen on tutkinut ensisijaisesti kylmän sodan ajan äärioikeistoa, mutta tekee parhaillaan tutkimusta äärioikeiston kehityksestä 1990-luvun alusta näihin päiviin.
Lännen Media esittelee Kotosen avustuksella keskeiset ryhmät, jotka Suomessa toimivat muuallakin kuin sosiaalisessa mediassa. Niitä yhdistää Kotosen mukaan maahanmuuttovastaisuus ja jossain määrin myös islaminvastaisuus. Erot ovat toimintamalleissa ja siinä, millaisia muutoksia yhteiskuntajärjestykseen halutaan.
Ryhmät ovat organisoitumisasteeltaan hyvin erilaisia. Rajat kiinni on organisaatioltaan Kotosen sanoin "lähinnä epämääräinen", kun taas Suomen Sisu toimii perinteisen yhdistyksen tavoin.
Kotonen huomauttaa, että katupartioinnin kentällä kytee kilpailuakin. Suomen Sisu suunnitteli omia partioitaan jo muutama vuosi sitten.
- Muistaakseni silloin perusteena oli somalinuorten häiriköinti Helsingissä.
Edustavatko kaikki esitellyt ryhmät äärioikeistoa? Kotonen sanoo olevansa siinä kahden vaiheilla.
- Mieluummin voisi puhua jonkinlaisesta oikeistoradikalismista tai kansallismielisistä radikaaleista. Kaikilla ei ole poliittista visiota siitä, miltä maan tulisi näyttää. Silloin on vaikea niputtaa äärioikeistoksi. Toki kaikissa ryhmissä voi olla henkilöitä, jotka kannattavat äärioikeistoideologiaa. Esimerkiksi Suomen Sisu ei kuitenkaan ole toiminnaltaan kovin radikaali.
Liittyvätkö MV-lehti ja Magneettimedia esiteltyihin ryhmiin?
- MV-lehti ei liity suoraan organisaatioihin, mutta se julkaisee esimerkiksi vastarintaliikkeen materiaalia. Magneettimediaa julkaisee nykyisin Pohjoinen perinne ry, joka kuuluu Suomen vastarintaliikkeeseen. MV-lehti jakaa varmaan Rajat kiinni -ideologian, vaikka jotkut kansanliikkeen Susanna Kaukisen kirjoituksista ovatkin olleet liian rajuja julkaisuun, kertoo Kotonen.
Mikä on poliittisten puolueiden rooli maahanmuuttovastaisissa ryhmissä?
- Yksittäisiä toimijoita ryhmissä voi olla muistakin puolueista, mutta näkyvissä asemissa on puolueista lähinnä perussuomalaisia. Vastarintaliikettä lukuun ottamatta heitä varmaan ryhmistä löytyy.
- Ensisijaisesti Suomen Sisussa on perussuomalaisia. Rajat kiinni -ryhmässä on paikallistasolla ollut näkyvästi perussuomalaisia mukana. Vastarintaliikkeelle perussuomalaiset ovat pikemminkin vastustettavia, koska heidät nähdään muun muassa Israel-myönteisinä, kertoo Kotonen.
Suomen yhdistyslakia pitäisi muuttaa niin, että rotusyrjintää edistävät järjestöt kiellettäisiin. Sitä mieltä on perus- ja ihmisoikeuksiin erikoistunut oikeustieteen professori Juha Lavapuro . Hän on myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan jäsen.
Jo nyt Suomi on sitoutunut YK:n rotusyrjintäsopimukseen. Sen mukaan rasismia edistävät järjestöt ja propaganda pitää kieltää. Lavapuron mukaan lainsäätäjältä vaadittaisiin kuitenkin lisää aktiivisuutta.
- Lain tasolla pitäisi olla yksiselitteistä, että Suomessa ei voisi olla rasistisia yhdistyksiä.
Suomessa toimii esimerkiksi avoimesti kansallissosialistinen Suomen vastarintaliike. Lavapuro ja hänen professorikollegansa Tuomas Ojanen ovat todenneet, että Suomen kansainvälisten velvoitteiden näkökulmasta järjestö pitäisi kieltää.
Juha Lavapuro tutki Lännen Median pyynnöstä maahanmuuttovastaisten ryhmien ohjelmia, jos sellaisia oli julkisesti saatavilla.
Esimerkiksi Finnish Defence League (FDL) toteaa verkkosivuillaan, että se ei ole rasistinen. Lavapuro korostaa, että järjestöt itse eivät asiaa voi määritellä. Ratkaisevaa on, miten järjestö toimii käytännössä. Hänen mukaansa FDL on rasistinen.
Lavapuro määrittelee rasistisuuden YK:n rotusyrjintäsopimuksen mukaan.
- FDL määrittelee itsensä suurin piirtein ihmisoikeusjärjestöksi, mutta jos katsoo YK:n rotusyrjintäsopimusta, niin FDL:n perustarkoitus on oikeudellisessa mielessä edistää rotusyrjintää. FDL:n puheenvuoroissa suurin osa turvapaikanhakijoista niputetaan ryhmänä vakavaksi turvallisuusriskiksi ja puhutaan nimenomaan islaminuskoisista. Viesti on täysin rasistinen.
Samoin Suomen Sisun verkkosivuilta löytyvässä vanhassa ohjelmassa on Lavapuron mukaan rasismia: siinä tuodaan esiin ajatus, että kansoja ei saa sekoittaa.
- Tulee esiin ihmisten erottelu "alkuperän" ja "rodun" perusteella, ja se on tyypillinen rotusyrjinnän tunnusmerkki. Apartheid perustui rotujen pitämiseen erillään.
Lavapuron mukaan laki mahdollistaa puuttumisen Odinin sotureiden katupartiointiin, jos ryhmät toimivat rasistisesti ja partioivat esimerkiksi vastaanottokeskuksen ulkopuolella.
Pitäisikö sitten esimerkiksi FDL kieltää?
- On vaikea sanoa, onko se niin ilmeisen rasistinen. Aika paljon myös riippuu siitä, miten FDL toimii. Viranomaiset ovat tarkkoja, kun on kyse sananvapaudesta ja poliittisista oikeuksista.
- Rajanveto on joskus vaikeaa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on aika usein linjannut, että rasistiset viestit eivät kuulu sananvapauden piiriin, vastaa Lavapuro.
Rasistinen rikos Suomen laissa on esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Lavapuron mukaan on mahdollista, että sen tunnusmerkit täyttyvät esimerkiksi maahanmuuttovastaisissa mielenosoituksissa.
Suojelupoliisi (Supo) ei halua ottaa kantaa yksittäisiin ryhmiin. Kun Supo tarkastelee yleisesti ääriliikehdintää, sitä huolestuttavat ryhmien sijasta enemmän "yksittäiset, jo valmiiksi radikalisoituneet toimijat". Heidän henkilökohtaista toimintamalliaan on vaikea ennakoida.
- Ajatus siitä, että ideologian toteuttamiseen alettaisiin käyttää äärikeinoja, syntyisi Suomen oloissa todennäköisemmin yksittäisen henkilön pään sisällä kuin niin, että liike alkaisi ajaa sellaista. Tässä yhteydessä tarkoitan myös kotimaisperäisten ääriliikkeiden kenttää, toteaa Supon ylitarkastaja Tuomas Portaankorva. Supon mukaan tällä hetkellä mikään toimija ääriliikehdinnän kentällä ei ole Suomen valtion näkökulmasta uhka. Portaankorva ei halua kommentoida yksittäisiä ryhmiä, mutta toteaa, että ryhmät ovat kannattajamäärältään verraten pieniä. Supo kuitenkin seuraa kentän tapahtumia "koko ajan varsin aktiivisesti".
- Ryhmien piirissä esiintyy tavoitteita ja julkilausuttuja ohjelmia, jotka saattavat olla yhteiskuntajärjestyksen vastaisia. Vaikka toiminta ei sinällään uhkaakaan Suomen valtiota, emme väheksy näiden ideologioiden esiintymistä Suomessa emmekä suhtaudu niihin kevyesti.
Finnish Defence League (FDL)
1. Paljolti yhden asian islamvastainen liike. Aloitti toimintansa Facebook-ryhmänä vuonna 2011. Kirjattiin yhdistysrekisteriin alkuvuodesta 2013. Taustalla pari vuotta aiemmin Englannissa perustettu Defence League.
2. Pikemmin löyhä liike kuin kiinteä organisaatio. Pieni ydinryhmä. Ei ole organisoitunut paikallistasolla. FDL:llä on yhteistyöjärjestöjä useissa maissa. Suomessa puheenjohtajana Jukka Ketonen .
3. Pääasiassa sosiaalisen median kautta. Organisoi viime syksynä Helsingin suurmoskeijan vastaisen mielenosoituksen.
4. FDL:n verkkosivuilla kerrotaan, että jäseniä on yli 80 paikkakunnalla. Sanoneet lehtihaastattelussa, että jäsenmäärä on kolminumeroinen luku. Facebookissa vajaat 10 000 tykkääjää.
5. Jonkinlaista yhteistyötä odinistien kanssa. Toimijoita mukana myös Rajat kiinni -mielenosoituksissa. Kiinteä suhde puoluerekisteriin pyrkivään suomidemokraatteihin. Marko Parkkola on ollut FDL:n hallituksen jäsen ja suomidemokraattien viestintäpäällikkö. (Toim. huom. Parkkola kertoi elokuussa 2016 blogissaan eronneensa suomidemokraateista.)
Helmikuun alussa tiedotettiin uudesta European Liberty Coalition -nimisestä kansallismielisestä koalitiosta, jossa on edustajia suomidemokraateista, odinisteista ja FDL:stä sekä pienemmistä toimijoista. Mukana on myös Suomen Sisun entinen puheenjohtaja Teemu Lahtinen .
6. Sanoo, ettei ole äärijärjestö, mutta jäsenistössä on monenlaista ja esimerkiksi odinistien kanssa tehdään yhteistyötä. Jos äärioikeisto ymmärretään laajempana konseptina, sisältää elementtejä sieltä. Ei kuitenkaan ole tavoitteita yhteiskuntajärjestyksen suhteen.
7. Ei tiettävästi ole sortunut väkivaltaisuuksiin, eikä ohjelmassa ole sellaisia elementtejä olemassa. Jos jonkinlaista uhkaa aiheuttaa, niin korkeintaan paikallisesti mielenilmausten yhteydessä.
Odinin soturit
1. Perustettu viime syksyn aikana Suomessa ilmeisesti Mika Rannan aloitteesta. Sai julkista näkyvyyttä loppusyksystä katupartioidensa vuoksi. Löyhä verkosto, joka toimii yhteisten tunnusten alla.
2. Ei ole julkistanut laajempaa ohjelmaa eikä valottanut organisaatiotaan laajemmin.
3. Katupartiot keskiössä. Pyrkimys luultavasti muuhunkin toimintaan, mutta ei ole vielä edes kunnollisia internetsivuja.
4. Kertoivat brittiläisen Daily Mail -lehden haastattelussa vastikään jäsenmääräkseen 600. Lähes 30 000 Facebook-tykkäystä. Katupartiotoiminta on ollut helppo kopioida eri paikkakunnille.
5. Ranta on ollut vastarintaliikkeen jäsen. On pyrkinyt tekemään eroa odinistien ja vastarintaliikkeen välille. Odinistit pyrkivät yhteistyöhön vähän kaikkien kanssa.
6. Jotkut jäsenet ovat kansallissosialisteja. Äärioikeiston määritelmä ei ehkä ihan täyty. Se, miten paljon jäsenissä on hajontaa, on avoin kysymys. Joensuussa Odinin soturit sanoivat puolustavansa valkoista Suomea. Varmaan kiusallisen huomion takia puhe valkoisesta Suomesta on jätetty pois.
7. Osalla edustajista on väkivaltarikostaustaa, osa tunnustaa kansallissosialistisen maailmankatsomuksen. Voi ajatella aiheuttavan paikallista uhkaa mahdollisten yhteenottojen kautta, tuskin muuta.
Rajat kiinni
1. Alullepanijoina Susanna Kaukinen ja Pekka Kemppainen . Kun verkosto alkoi laajentua, syntyi sisäistä ristivetoa Kaukisen kirjaviin lausuntoihin liittyen. Kaukinen on julistautunut anarkistiksi, puhunut kansallissosialismin puolesta ja perustanut syksyllä uudelleen Lapuan liikkeen sekä esitellyt 1930-luvulta haiskahtavan ohjelmansa. Moni Rajat kiinni -piirissäkin on pitänyt niitä ylilyönteinä. Kemppainen on ollut poliittisissa kuvioissa 1980-luvulta asti.
2. Organisaatiomuodoltaan epämääräinen, toimii ja rekrytoi sosiaalisen median kautta. Eri paikkakunnilla puuhamiehet toimivat itsenäisesti verkoston nimissä. Korostanut olevansa puoluepoliittisesti sitoutumaton kansanliike.
3. Mielenosoituksia. Tukee katupartioita.
4. Rajat kiinni -liikkeen Facebook-ryhmässä vajaat 10 000 jäsentä. Pystyy kokoamaan mielenosoituksiin noin 100–200 ihmistä.
5. Mukana toimijoita lähes kaikista muista ryhmistä.
6. Jos katsoo Kaukinen–Kemppainen-akselia, voidaan puhua äärioikeistosta. Jos tarkastellaan muita verkoston toimijoita, maahanmuuttokritiikki on yhdistävä tekijä.
7. Ei mainittavammin. Yhteenotot ovat aina mahdollisia mielenosoitusten yhteydessä. Enemmän voi pohtia ideologista vaikutusta: sitä, voiko ryhmän ajoittain räväkkä ja rasistinen keskustelu inspiroida jotakin yksilöä ottamaan apuun kättä pidempää.
Suomen Sisu
1. Aikanaan Suomalaisuuden liiton nuoriso-osasto, alkoi toimia itsenäisesti 90-luvun lopulla.
2. Vakiintunut enemmän kuin muut ryhmät. Puheenjohtajana perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen . Mukana toimijoita, joilla on äärioikeistotausta. Perustajajäseniin kuuluva nykyinen varapuheenjohtaja Teemu Lahtinen kuuluu perussuomalaisiin ja oli 90-luvulla Isänmaallinen Kansallis-Liitto -IKL:n toiminnassa.
3. Ilmoitti marraskuussa jäsenmääräkseen noin 2 000 ja sanoi, että jäsenmäärä on yli kaksinkertaistunut viime kesän jälkeen.
4. Perinteistä yhdistystoimintaa juhlineen ja kokouksineen. Eivät ole suuremmin kaduilla marssineet, mutta nykyään sisulaisia on ollut Rajat kiinni -mielenosoituksissa.
5. Sisuun tiiviisti yhteyksissä olevia toimijoita kaikissa yhteisöissä. Haluaa olla itsenäinen toimija. Paikallistasolla tiivistä yhteistyötä odinisteista lähtien.
6. Ohjelman uudistustyö ollut jo vuosia käynnissä. Sisulaiset haluavat irtautua vastarintaliikkeestä ja kansallissosialismista. Eivät pidä äärioikeistoleimasta, mutta vanha ohjelma sisältää klassista äärioikeiston tyypillistä retoriikkaa: kansanyhteisöajatusta, etnistä erottelua ja suomalaista traditiota. Retoriikka ja ideologinen puoli ovat yhä olemassa, koska ohjelma on voimassa.
7. Ei ole sen tyyppistä toimintaa, joka aiheuttaisi akuuttia uhkaa.
Suomen vastarintaliike
1. Militantein ja radikaalein ryhmä. Jäsenet edustavat kansallissosialismia ja näkevät itsensä poliittisina sotureina. Ovat toimineet Suomessa vajaat kymmenen vuotta. Kytköksissä Ruotsissa 1990-luvulla perustettuun pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen.
2. Tiivis organisaatio, jolla selvät rakenteet. Oulu on ollut jonkinlainen pääkallopaikka. Järjestöä johtaa nykyisin valtuusto, johon kuuluu edustaja kunkin kaupungin aktivistiryhmästä, sekä viisi erityistä vastuuhenkilöä.
3. Pieni, mutta radikaaliutensa vuoksi näkyvä toimija. Muutamia kymmeniä jäseniä. Voi silti aiheuttaa paikoin uhkaa, koska se ei ole kiinni jäsenmäärästä vaan fanaattisuuden asteesta.
4. Jäsenet kokoustavat, järjestävät taistelu- ja selviytymiskoulutusta, marssivat kaduilla, jakavat propagandaa. Tehneet myös väkivaltaisia hyökkäyksiä poliittisia tai aatteellisia vastustajia kohtaan, kuten Jyväskylän kirjastopuukotuksessa. Muutama vuosi sitten nujakoivat kokoomuksen vaalikojulla Oulussa.
5. Ryhmistä ainoa, joka on jättäytynyt virallisella tasolla yhteistyöstä. Kaikilla muilla ryhmillä on enemmän tai vähemmän päällekkäisiä toimijoita. Yksittäisiä yhteisiä toimijoita voi olla. Esimerkiksi odinistien Mika Ranta ei ole kuitenkaan koskaan ollut kovin näkyvä tekijä vastarintaliikkeessä.
6. Kyllä. Vallankumouksellinen järjestö, joka vastustaa niin sanottua liberaalidemokratiaa. Käy omaa sotaansa rodullisesti puhtaan Pohjolan puolesta. Tavoitteena on pitkälti natsi-Saksan kaltainen järjestelmä, jossa keskiössä ovat kolmannesta valtakunnasta tuttu johtajaperiaate ja klassiset rotuopit. Aatteisiin kuuluu myös antisemitismi eli juutalaisvastaisuus.
7. Jo ideologiansa kautta ei tunnetusti välttämättä kaihda väkivaltaa. Ei ole kovin iso toimija, joten ei muodosta kokonaisvaltakunnallista turvallisuusuhkaa, mutta paikallistasolla kyllä.