Suomeen suunniteltu hybridiuhkia tutkiva osaamiskeskus aloittaa näillä näkymin toimintansa ensi keväänä. Kymmenkunta EU-maata ja unionin ulkopuolelta myös Yhdysvallat kannattavat keskuksen perustamista. Myös EU:n ulkosuhdehallinto ja Naton sihteeristö ovat hyvin kiinnostuneita hankkeesta.
Perustamista pohjustettiin viime torstaina Helsingissä pidetyssä kokouksessa. Osalla kokoukseen osallistuneista on kuitenkin vielä kansallinen päätöksenteko keskukseen liittymisestä kesken.
- Näyttää kuitenkin siltä, että asettamamme ehto riittävästä osallistujamäärästä on täyttymässä, sanoi keskuksen perustamista selvittänyt alivaltiosihteeri Jori Arvonen. Arvonen kertoi, että Helsinkiin tulee noin 4–6 hengen vahvuinen sihteeristö. Mukaan tulevat maat voivat lähettää Helsinkiin omat edustajansa tai osallistua työhön verkostomuodossa omista pääkaupungeistaan käsin. Täydellä teholla toiminta alkanee vuoden 2018 alussa.
Keskuksen toimintaan osallistumisesta on käyty pidemmälle meneviä keskusteluja EU-maista Saksan, Ranskan, Britannian, Espanjan, Italian, Viron, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Puolan kanssa. Ne kaikki myös osallistuivat ensimmäiseen keskuksen perustamiseen liittyneeseen kokoukseen.
Muita maita saattaa liittyä mukaan myöhemmin.
- Sekä EU:n että Naton puolella on havahduttu siihen, että hybridiuhkiin pitää varautua ja valmistautua. EU:n ja Naton yhteistyö on ihan keskeistä tässä.
Kokonaisturvallisuus kiinnostaa
Helsinkiin mahdollisesti tulossa olevan keskuksen vuosibudjetti on arviolta kaksi miljoonaa euroa vuodessa, josta isäntämaa Suomi maksaa merkittävän osan. Jäseneksi liittyvät maat maksavat jäsenmaksun ja kattavat lähettämiensä virkamiesten kulut.
Hallitus antaa esityksen keskuksen perustamisesta eduskunnalle ensi keväänä. Keskus toimii kansainvälisen järjestön muodossa ja keskittyy tutkimukseen sekä koulutukseen. Operatiivisia tehtäviä sille ei tule.
- Keskuksen työ keskittyy aikaan ennen tilanteen syntymistä. Tavoitteena on vahvistaa mukana olevien toimijoiden vastustuskykyä ja varautumista hybridiuhkiin, Arvonen sanoi.
Hallituksen EU-ministerivaliokunta päätti jo keväällä, että keskus perustetaan, jos siihen saadaan mukaan riittävän monta maata. Selvittelyissä kävi ilmi, että kiinnostusta löytyy monelta suunnalta.
Arvosen mukaan Suomea pidettiin hyvänä sijoituspaikkana muun muassa sen takia, että täällä on jo pitkään katsottu turvallisuutta laajemmasta näkökulmasta. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on kiinnostanut muita. Lisäksi katsottiin, että keskuksen perustaminen jäsenmaahan on joustavampi ratkaisu kuin sen luominen osaksi EU:n rakenteita.
- Meidän aktiivisuutemme hybridiuhkien osalta ja kokonaismaanpuolustuksen malli ovat vaikuttaneet asiaan, Arvonen sanoi.
Tarkoitus on myös tehdä yhteistyötä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa, huomautti keskuksen perustamista valmisteleva projektipäällikkö Matti Saarelainen.
Korjattu aiempaa uutista: Hybridiosaamiskeskus saa vahvaa kannatusta, mutta kaikki siitä kiinnostuneet maat eivät ole vielä tehneet osallistumisestaan kansallisia päätöksiä.