Suomen aluekehitys on ollut viime vuosina Pohjoismaista heikointa, ilmenee tuoreesta raportista. Pohjoismaiden neuvoston raportti analysoi avainlukuja ja vertaa niitä maiden ja alueiden kesken.
Tulosten mukaan Suomi kamppailee ikääntyvän väestön lisäksi koulutuksen heikentyneiden Pisa-tulosten kanssa. Suomi on myös ainoa Pohjoismaa, jossa työvoima vähenee.
Elinvoimaisuudessa 13 Pohjoismaiden heikointa aluetta ovat kaikki Suomessa. Vertailun indeksi laadittiin kaikkiaan 74 alueesta.
Aluetutkija Timo Aro sanoo, että tilanne ei ole niin huono kuin äkkiseltään näyttäisi.
– Vertailukohdat, muut Pohjoismaat, ovat maailman mitassa aika kovat. Jos Suomen sijoittaa esimerkiksi kaikkien EU-maiden joukkoon, pärjäämme aika hyvin eli keskitasoa paremmin, aluekehittämisen asiantuntija Aro korostaa.
Aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki tulkitsee raporttia samaan sävyyn.
– Suomella ei ole syytä ripotella tuhkaa päälleen, jos naapureilla menee erittäin hyvin.
Katajamäki myös kehottaa katsomaan tarkemmin Pisa-tutkimuksen tuloksia. Vaikka Suomen tulokset ovat siinä heikentyneet, tällä mittarilla olemme edelleen parempia kuin muut Pohjoismaat.
Kyse on myös maahanmuutosta
Aron mukaan nyt julkaistu raportti on onnistunut sikäli, että se vertaa kolmea elinvoimaisuuden kannalta tärkeää asiaa: väestökehitystä, työllisyyttä ja taloutta.
Miten Suomi voisi sitten kohentaa tilannettaan näillä mittareilla?
– Meidän olisi kyettävä nostamaan työllisyysastetta, saamaan lisää työpaikkoja, ja väestön ikärakenteen pitäisi olla kilpailukykyisempi.
Esimerkiksi maahanmuutosta on Aron mukaan käyty keskustelua paljon pitemmälle muissa Pohjoismaissa.
– Ruotsin ja Norjan kasvupiikki tulee osin siitä, että siellä työikäisen väestön määrä edelleen kasvaa maahanmuuton ansiosta, toisin kuin Suomessa.
Lupaava kasvukäytävä
Nyt julkaistu raportti antaa Suomelle joissakin asioissa myös ruusuja. Myönteisiin seikkoihin lukeutuu menestyksekäs innovaatiopolitiikka.
– Lisäksi tuloksista ilmenee, miten väestökehityksenkin perusteella Suomeen on nyt muodostumassa kasvukäytävä, joka ulottuu pääkaupunkiseudulta Vaasan alueelle. Se näyttää muodostuvan ja kehittyvän itsestään, Katajamäki arvioi.
Hänen mukaansa vastaavia käytäviä kannattaisi yrittää saada syntymään tietoisesti aluepolitiikalla Itä- ja Pohjois-Suomeen. Helsingin ja Turun välille kehitysvyöhyke on emeritusprofessorin mukaan jo kehittymässä.
– Kasvukäytävä näyttää tarvitsevan hyvät, suorat liikenneyhteydet. Pitää olla pääväylä, jonka ympärille käytävä rakentuu. Suomessa väylä voi olla hyvin rautatie, mutta myös maantie.