Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja, Helsingin yliopiston professori Heikki Ruskoaho pitää hallituksen päätöstä korkeakoulujen pääomittamisesta myönteisenä asiana.
- Pääomittaminen on yksi tapa lisätä erilaisia tapoja rahoittaa yliopistoja. Se antaa yliopistoille omaan käyttöön pitkällä tähtäimellä rahaa, niin että voidaan tehdä itsenäisiä päätöksiä, mihin rahat käytetään.
Vaikka hallitus samaan aikaan leikkaa yliopistojen budjettirahoituksesta, Ruskoaho pitää näitä kahta asiaa erillisinä.
- Kun säästöpäätökset on tehty, niin miksi rahoitusta ei voitaisi alkaa samalla kehittää? Sitten kun taloudellinen tilanne on taas parempi, yliopistojen perusrahoitusta voidaan lisätä, Ruskoaho sanoo.
- Kyse on valtion velanotosta. Yliopistojärjestelmään tehdyt säästöt liittyvät siihen, että ei haluta ottaa valtiolle niin paljon velkaa. Ymmärrän, että kun vanhustenhoidosta ja lastenhoidosta säästetään, ei opetusministeriön hallinnonalakaan voi välttyä säästöiltä.
Ruskoaho muistuttaa, että valtion budjetti heijastuu yliopistojen rahoitukseen. Kun on menty ylöspäin taloudessa, yliopistotkin ovat saaneet enemmän. Kun mennään alaspäin, mennään alas myös yliopistojen rahoituksessa.
- 2000-luvullahan yliopistorahoitus nousi valtavasti korkeimmillaan 1,9 miljardiin euroon. Ulkopuolistakin rahoitusta tuli paljon. Nyt huonon taloustilanteen takia sitä rahaa ei samalla tavalla ole. Se tuntuu tietysti tutkijoiden näkökulmasta.
Nyt yliopistojen rahoitus on 1,8 miljardia euroa.
Ruskoaho on toiminut aiemmin Oulun yliopiston vararehtorina ja seurannut yliopistomaailmaa 1970-luvulta alkaen. Sinä aikana yliopistoilla on mennyt taloudellisesti paremmin ja huonommin. Siksi hän ei näe nykyistä tilannetta erityisen dramaattisena.
- Totta kai aina kun on säästöjä ja irtisanomisia, ne ovat tieteen tekemisen näkökulmasta huonoja.
Nyt leikkaukset ovat kohdistuneet erityisen paljon Helsingin yliopistoon. Ruskoaho sanoo, että muissa yliopistoissa on jo pitkään kamppailtu tiukan talouden kanssa.
- Oulun ja entisessä Kuopion yliopistossakin on ollut useita yt:eitä. Ensimmäiset yt:t tulivat yliopistoista 2010. Ei niistä ole taidettu uutisoida niin paljon kuin Helsingin yliopiston irtisanomisista, jotka toki ovat suuria. Ruskoaho ymmärtää , että samanaikainen leikkaaminen ja päätös korkeakoulujen pääomittamisesta voi näyttää ristiriitaiselta. Hän näkee silti pääomittamisen enemmän pitkän aikavälin rahoituksena yliopistoille.
Ruskoaho muistuttaa, että voi olla mahdollista, että pääomittamista voitaisiin käyttää myös yliopistojen akuutteihin hankintoihin. Myös pääomittamisen ehtoja pohditaan valmistelevassa työryhmässä.
- Kun yliopistolakia uudistettiin, 2000-luvun puolivälissä pohdittiin jo eri tapoja rahoittaa yliopistoja kuten lahjoitusvaroja.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei halunnut enää kommentoidaLännen Medialle viikon aikana käytyä koulutuskeskustelua.