Suomalaisyrityksiä tuupataan tulevaisuudessa maailmalle isolla kädellä ja yhdestä luukusta, jonka kautta yrittäjän pitäisi saada kaikki tarvitsemansa palvelut aina innovaatiosta markkinointiin saakka.
Hallitus kertoi tiistaina yhdistävänsä innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja kansainvälistymispalveluja tarjoavan Finpron. Näin syntyy uusi organisaatio, jonka palveluksessa on noin 600 ihmistä. Toimipaikkoja Suomessa ja maailmalla on nelisenkymmentä. Uuden toimijan työ- ja ehkäpä jo lopullisenakin nimenä on Business Finland.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mielestä nyt ollaan luomassa aitoa synergiaa, ”eikä mitään organisaatiohimmeliä”.
- Asiakasta palvellaan vastaisuudessa yhdestä organisaatiosta kahden sijaan. Päästään lähemmäs yhden luukun palvelulupausta, Lintilä tiivistää.
Kun organisaatioita yhdistetään, syntyy usein myös päällekkäisyyttä, mikä taas voi tarkoittaa lopputilejä. Lintilän mukaan tällaista vaaraa ei ainakaan heti ole. Tekesin ja Finpron yksiköiden Export Finlandin, Invest Finlandin ja Visit Finlandin tehtävät säilyvät ennallaan.
- Tässä vaiheessa tällä ei ole henkilöstövaikutuksia. Tulevaisuudesta ei ole tietoa, Lintilä sanoi.
Uudella organisaatiolla on selkeä tavoite: vientitukipalveluiden tuplaaminen. Nykyinen 5 000 asiakkaan määrä aiotaan nostaa 10 000:een.
Suurlähettiläs avaa ovia
Tulevan organisaation on tarkoitus niveltyä kotimaassa osaksi maakuntahallintoa. Ulkomailla taas keskeisessä roolissa ovat suurlähettiläät, joilta kaivataan vahvaa roolia viennin vetureina.
– Suurlähettilään roolia maajohtajana vahvistetaan. Businness Finlandin ulkomaan henkilöstö tulee sijoittumaan yhä useammissa kohteissa mahdollisuuksien mukaan ulkomaanedustuston tiloihin, selvensi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.).
Finnpron toimitusjohtajan Markus Suomen mukaan lähettiläistä löytyykin paljon potentiaalia työhön.
- Jos kysytään, voiko suurlähettiläästä tulevaisuudessa tulla Finnpron vientiekspertti, niin vastaus on, että ei voi eikä tarvitsekaan. Mutta mukana voi olla ja tehdä arvokasta työtä. On esimerkiksi paljon valtiojohtoisia maita, jossa suurlähettilään arvovallalla avataan tärkeitä ovia, Suomi selittää.
Rakenteeltaan Business Finland olisi osakeyhtiön ja viraston hybridi. Tämä siksi, että poliitikot haluavat tulevaisuudessakin päättää, miten 600 miljoonan tukirahapotti käytetään. Uuden organisaation on tarkoitus aloittaa ensi vuoden alussa.
”Ei ole asiakaslähtöinen uudistus”
Vaikka uudistuksessa nähtiin maanantaina paljon hyvää, kritiikkiäkin tuli. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja0Mikael Pentikäinen kommentoi, ettei vielä ole tavannut yhtään yritysten edustajaa, joka aidosti tukisi ehdotusta.
- Mallissa lopetetaan nykymuotoinen Finpro ja jaetaan Tekes ilman selkeää tietoa siitä, mitä hyötyä siitä olisi yrityksille. Muutos on hallinto- eikä asiakaslähtöinen. Riskinä on vähintään 1–2 vuoden hämminki, Pentikäinen sanoi Yrittäjien tiedotteessa.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turusen mukaan on tärkeää, että yritykset otetaan hyvin mukaan, kun uuden toimijan yksityiskohtia aletaan hioa.
- Devil is in the details eli yksityiskohdat ovat tärkeitä. Juuri viraston ja osakeyhtiön välisen rajapinnan suunnittelussa elinkeinoelämän olisi hyvä olla mukana, Turunen sanoo.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ei allekirjoita Suomen Yrittäjien kritiikkiä, jonka mukaan Tekesin ja Finpron yhdistäminen uudeksi toimijaksi laskee tuottavuutta, heikentää tuloksia ja luo 1–2 vuoden hämmingin.
- Missään nimessä ei synny kahden vuoden hämmennystä. Selkeä ajatus ja tarkoitus on se, että nämä yritykset jatkavat toimintaansa jatkuvasti. Jos tehdään jotain strategisia muutoksia, se tulee tapahtumaan päivittäisin työn sivussa. Missään vaiheessa ei vaaranneta sitä, etteivätkö yritykset saisi niitä palveluita, joita ne ovat aikaisemminkin saaneet Tekesiltä ja Finprolta, Lintilä sanoi STT:lle.
Yrittäjien mukaan tämäkään malli ei vie eroon organisaatiohimmeleistä.
- Päinvastoin. Tämähän ehdottomasti helpottaa yrityksiä. Tämähän mahdollistaa yritykselle sen, että ne saavat yhden luukun kautta sen koko ketjun eli kasvun rahoituksen, tutkimuksen rahoituksen ja viennin rahoituksen. Aiemmin ne joutuivat käymään eri ovilla tätä kokonaisuutta hakemassa. Nyt se viedään sieltä ideasta sinne myytävään tuotteeseen asti kansainvälisesti koko ketju läpi, Lintilä jatkaa.