Moni suomalainen on saattanut hieraista silmiään nähdessään aikakauslehdessä kokosivun mainoksen puolalaisista marjoista ja niiden terveysvaikutuksista. Marjat ovat toki tunnettuja terveyspommeja, mutta miksi Puolan tuotantoa mainostetaan omista marjoistaan tunnetussa Suomessa, ja vieläpä EU-rahalla?
Taustalla on kolmivuotinen Tavallisen marjan uskomaton voima -kampanja, joka alkoi vuonna 2015 Suomen lisäksi Puolassa, Itävallassa, Ruotsissa ja Tshekissä. EU rahoittaa puolet kampanjan neljän miljoonan euron budjetista, toisesta puolikkaasta vastaavat puolalaiset.
Kotimaisessa Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitossa kampanja kummastuttaa. Liiton puheenjohtajan Ismo Ruutiaisen mukaan suomalaisetkin marjantuottajat ovat hakeneet EU-tukea markkinointiinsa, mutta eivät sitä ole saaneet.
–Suomessa viljelijät joutuvat itse maksamaan omat markkinointikampanjansa ja puolalaiset saavat EU-rahaa markkinoidakseen sitä muihin EU-maihin. Onko se ihan reilua, sitä voi aina kysyä, Ruutiainen sanoo.
–Näin se varmaan EU:ssa menee, että niillä, jotka osaavat tehdä parhaat hakemukset ja joilla on iso tuotanto ja volyymit, on jonkinlainen etulyöntiasema.
Kaikkien marjojen asialla
Puolalaisten mukaan kampanjan tarkoituksena on lisätä kaikkien eurooppalaisten marjojen kulutusta, ei vain puolalaisten.
–Kampanjaan valittiin maita, joissa eurooppalaisilla marjoilla ei ennen vuotta 2015 ollut vahvaa jalansijaa ruokaperinteiden, kuluttajien mieltymysten ja kulutuksen näkökulmasta, kampanjaa pyörittävän PR-toimiston asiakkuuspäällikkö Kamil Piechowski kertoo.
Ennen kampanjan alkua suomalaisten syömistä marjoista noin 60 prosenttia oli luonnosta poimittuja.
Viralliseksi tavoitteeksi asetettiin marjojen syönnin lisääminen kohdemaissa kahdeksalla prosentilla. Kampanjan viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan marjojen syönti Suomessa on kasvanut kuusi prosenttia vuodesta 2014.
Piechowskin mukaan myös marjojen tunnettuus ja arvostus Suomessa on lisääntynyt.
Tuoreus kotimaisen marjan valttina
Ruutiaisen mukaan Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitossa ei olla kampanjasta sinänsä huolissaan, sillä mitään puolalaismarjan vyöryä Suomen markkinoille ei ole näkynyt.
–Kaikki haluavat vain suomalaista marjaa silloin, kun on sesonki. Kyllähän sen kampanjan purevuus on vähän kyseenalainen.
Kotimaisuuden suosimisen lisäksi suomalaisen marjan etuina ovat myös tuoreus ja hinta.
–Tuontimarja joudutaan yleensä poimimaan aika tavalla raaempana, että se kestää tänne saakka kuljettamisen, Ruutiainen kertoo.
–Normaalivuonna kotimainen marja on myös varsin edullista. Sitä on vaikea saada Euroopasta juurikaan halvemmalla, ainakaan mansikkaa.
Puolalla pieni osuus myynnistä
Kaupan keskusliikkeet vahvistavat Ruutiaisen näppituntuman. Sekä Keskolla että S-ryhmässä puolalaisia marjoja on myynnissä vain muutaman viikon ajan kotimaan satokausien ulkopuolella.
Puolan osuus Keskon maahantuomista marjoista on varsin pieni.
–Puolalaista mansikkaa on ollut myynnissä satunnaisia eriä, mutta ei samanaikaisesti suomalaisen satokauden kanssa, koska asiakkaat tuntuvat suosivan edelleen vahvasti kotimaista marjaa, Keskon osto- ja myyntipäällikkö Nanette Karttunen kertoo.
S-ryhmässä puolalaismarjojen osuus on alle 5 prosenttia kokonaismyynnistä, eikä myynnissä ole ollut muutoksia.
Suomessa mainostetaan EU-rahalla myös kreikkalaisia ja bulgarialaisia hedelmiä
EU-komission alainen Kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto Chafea tuki erilaisia hankkeita viime vuonna yhteensä 180 miljoonalla eurolla. Tästä noin 111 miljoonaa meni EU:n maataloustuotteiden myynnin edistämiseen.
Viime vuonna Chafea sai maataloustuotteiden markkinointiin EU-maista 226 hakemusta, joista se hyväksyi 66. Rahoitusta haettiin yli 400 miljoonan euron arvosta.
Jos Chafea hyväksyy hakemuksen, EU rahoittaa hankkeesta osan. Kampanjat ovat yleensä kolmevuotisia.
EU-rahalla markkinoidaan esimerkiksi italialaista ja espanjalaista oliiviöljyä Japanissa ja Yhdysvalloissa sekä tshekkiläisiä maitotuotteita arabimaissa.
Suomeen markkinoidaan tällä hetkellä EU-rahalla puolalaisten marjojen lisäksi kreikkalaisia persikoita ja omenia sekä bulgarialaisia ja kreikkalaisia kirsikoita. Mikään suomalaisia maataloustuotteita markkinoiva hanke ei saa tällä hetkellä EU-tukea.
Puolan marjakampanjasta EU maksaa puolet, Puolan valtio 30 prosenttia ja Puolan Hedelmien ja vihannesten myynninedistämisrahasto 20 prosenttia.
Puola on Euroopan suurin vadelman ja mustaherukan tuottaja. Pensasmustikassa se on toiseksi ja mansikassa kolmanneksi suurin.